Saavutettavuuden tilaa voidaan arvioida erilaisissa digitaalisissa palveluissa, verkkosivut eivät ole suinkaan ainoat. Saavutettavuusauditointeja tehdään muun muassa myös käyttöjärjestelmiin, applikaatioihin, mobiiliapplikaatioihin ja dokumentteihin. Melkein minkä tahansa digitaalisen laitteen käyttöjärjestelmän tai ohjelman saavutettavuutta voidaan arvioida.
Esteettömyysdirektiivin myötä esimerkiksi käyttöjärjestelmien, lippuautomaattien, pankkiautomaattien, lähtöselvitysautomaattien saavutettavuutta arvioidaan varmasti entistä enemmän. Lisätietoja esteettömyysdirektiivistä voit lukea aikaisemmasta blogikirjoituksestamme.
Mikä on saavutettavuusauditointi?
Saavutettavuusauditointi on digitaalisen palvelun arviointia saavutettavuuspuutteiden havaitsemiseksi. Siinä palvelua arvioidaan WCAG 2.1 -ohjeistuksen (Web Content Accessibility Guidelines) A- ja AA-tasojen onnistumiskriteereitä vasten. WCAG 2.1 sisältää 49 lain velvoittamaa onnistumiskriteeriä.
Saavutettavuuden tila samassa palvelussa saattaa hieman vaihdella käyttäjän käyttöjärjestelmästä ja ohjelmistoista riippuen. Siksi hyvässä verkkopalvelun auditoinnissa tehdään testausta useilla käyttöjärjestelmillä, ruudunlukijoilla ja selaimilla mobiilinäkymät mukaan lukien.
Milloin tehdä saavutettavuusauditointi?
Verkkopalvelu on yleisin kohde saavutettavuusauditoinnille, joten pidetään sitä esimerkkinä.
Saavutettavuusauditointi on paikallaan, kun verkkopalvelun saavutettavuutta lähdetään kehittämään. Se tehdään saavutettavuusselostetta varten toimijalle, jonka tulee noudattaa saavutettavuuslainsäädäntöä. Hyvän auditoinnin pohjalta palvelun saavutettavuuspuutteet voidaan myös korjata.
Jos verkkopalvelua ollaan uudistamassa, kannattaa saavutettavuus ottaa huomioon projektin alusta asti. Tällöin saavutettavuusselostetta varten ei varsinaista saavutettavuusauditointia tarvita. Tärkeintä on, että toteuttaja tunnistaa mahdolliset saavutettavuuspuutteet, jotta ne voidaan esittää saavutettavuusselosteessa.
Kerran suoritettu saavutettavuusauditointi ja puutteiden korjaus ei takaa palvelun saavutettavuutta jatkossa. Digitaalisen palvelun uudet ominaisuudet ja sisällöt vaativat myös saavutettavuuden huomioimista. Saavutettavuuden toteutuminen on jatkuva prosessi. Sitä tulisikin kehittää osana digipalvelun normaalia kehitystyötä.
Kenelle saavutettavuusauditointeja tehdään?
Vielä toistaiseksi ylivoimaisesti suurin osa saavutettavuusauditoinneista tehdään sellaisille toimijoille, joiden tulee seurata saavutettavuuslainsäädäntöä. Toivottavaa on, että yksityinen sektori lähtisi mukaan saavutettavuuden edistämiseen omaehtoisesti, vaikka laki ei niin vaatisikaan. Yritykset eivät isossa mittakaavassa vielä hahmota saavutettavuuden hyötyjä niin vastuullisuuden kuin liiketoiminnankaan osalta.
Kun laki ei velvoita, on yrityksille usein käytännöllisempää ottaa saavutettavuus huomioon palveluja uudistaessaan. Auditointeja kannattaa kuitenkin suorittaa säännöllisesti saavutettavuuden ylläpitämiseksi.
Mistä saavutettavuusauditointi koostuu?
Saavutettavuusauditointi riippuu paljon tekijästä ja eri toimijoilla on omat prosessinsa. Kaikki käyttävät varmasti auditoinnin tukena automaattityökaluja, jotka näyttävät saavutettavuuspuutteita verkkopalvelussa. Näillä työkaluilla on mahdollista löytää vain murto-osa saavutettavuuspuutteista eivätkä ne saisi olla ainoat tavat tarkastella palvelun saavutettavuutta. Työkalujen käytössä voinkin puhua vain Selko Digitalin puolesta.
Suurin osa hyvää saavutettavuusauditointia on manuaalista arviointia. Testausta suoritetaan tarkastelemalla palvelua silmämääräisesti, näppäimistöllä, kosketusnäytöllä ja ruudunlukijalla. Mahdollisuuksien mukaan testauksessa hyödynnetään käyttöjärjestelmien ja selainten erilaisia apuvälineitä kuten helppokäyttöisyysominaisuuksia ja korkeakontrastitiloja. Myös laitteiden eri asennot (mobiili), tekstien muotoilujen muutokset ja suurennokset ovat osa auditointia.
Selko Digitalin saavutettavuusauditoinnista saa raportin, jossa on eritelty saavutettavuuspuutteet ja mitä WCAG-ohjeistuksen onnistumiskriteeriä ne rikkovat, kuinka vakavasta puutteesta on kyse ja korjausehdotuksia puutteen korjaamiseksi. Raportin pohjalta voidaan tuottaa lain vaatima saavutettavuusseloste.
Auditoinnista saa paljon konkreettista tietoa ja se auttaa hahmottamaan verkkopalvelun saavutettavuuden tilaa. Sen avulla voi ymmärtää paremmin sellaisten käyttäjien kokemuksia, joilla on vaikeuksia käyttää digitaalisia palveluita esimerkiksi jostain rajoitteesta johtuen.
Saavutettavuus on kuitenkin moniulotteinen asia. Erilaisia rajoitteita ja tapoja käyttää digitaalisia palveluja on valtava määrä eikä teknisellä ohjeistuksella ole mahdollista huomioida kaikkien tarpeita. Pelkästään WCAG-ohjeistuksen onnistumiskriteerien täyttäminen ei vielä takaa, että palvelu on kaikille täysin saavutettava. Se kuitenkin täyttää lain vaatimuksen ja on erinomainen lähtökohta saavutettavuuden edistämisessä.
