Minulta kysytään usein, mitä teen työkseni. Jos vastaan, että työskentelen digitaalisen saavutettavuuden parissa, saan keskustelukumppaniltani yleensä vain hölmistyneen katseen. Aihetta on siis avattava paljon laajemmin. Mitä on saavutettavuus? Ketä se koskee? Kuka siitä hyötyy? Mitä se on konkreettisesti?
Ihmiselle, joka ei tiedä saavutettavuudesta mitään, on tärkeää kertoa siitä konkretian kautta. Se, että saavutettavuuden huomioiminen ei erityisesti näy verkkosivuilla, tulee monelle yllätyksenä.
Saavutettavuus on digitaalisen maailman esteettömyyttä. Saavutettavuus on EU-direktiiviin ja kansalliseen lakiin digipalvelujen tarjoamisesta perustuva velvoite. Velvoite koskee valtion ja kuntien viranomaisia, virastoja, yliopistoja ja ammattikorkeakouluja sekä toimijoita, joiden toiminnasta vähintään puolet rahoitetaan julkisin varoin tai jotka hoitavat julkista hallintotehtävää. Lain piiriin kuuluu myös monia muita toimijoita.
Kuka saavutettavuudesta hyötyy? Kysymykseen on samaan aikaan helppo ja vaikea vastata. On helppo kertoa näköön ja kuuloon liittyvistä rajoitteista, kognitiivisista rajoitteista, iän tuomista haasteista, kehitysvammoista ja monista muista digitaalisten palveluiden käyttämistä haittaavista rajoitteista.
On hankalampi ymmärtää, että saavutettavuuden huomioiminen verkkopalveluissa hyödyttää kaikkia. Helppolukuinen ja ymmärrettävä kieli, videoiden tekstitykset, selkeät värikontrastit, riittävän isot painikkeet, tunnistettavat linkit, verkkopalvelun selkeä ja johdonmukainen rakenne sekä helppokäyttöinen navigaatio ovat jokaista käyttäjää helpottavia asioita. Nämä kaikki ovat saavutettavuutta.
WCAG:n perusperiaatteet ja onnistumiskriteerit
Saavutettavuusdirektiivi ja kansallinen lainsäädäntö perustuvat Web Content Accessibility Guidelines -ohjeistukseen (WCAG) eli verkkosisällön saavutettavuusohjeisiin. WCAG-ohjeistus on World Wide Web Consortiumin (W3C) laatima ja ylläpitämä ohjeistus. Lainsäädännössä noudatetaan tämän tekstin kirjoitushetkellä WCAG 2.1 -ohjeistusta. Arvion mukaan syksyllä 2021 julkaistaan päivitys eli WCAG 2.2. Lainsäädäntöön päivityksen uusia onnistumiskriteereitä saadaan varmasti odottaa tovi.
Ohjeistukseen kuuluu neljä perusperiaatetta: havaittava, hallittava, ymmärrettävä ja lujatekoinen. Periaatteet sisältävät yhteensä 13 ohjetta ja kolmen tason onnistumiskriteereitä, A, AA ja AAA. Laki velvoittaa täyttämään A- ja AA-tason kriteerit pois lukien suorat verkkolähetykset. Lain velvoittamia onnistumiskriteereitä on tällä hetkellä 49.
Havaittava
Kuinka sinä havainnot ruudulla tapahtuvia asioita käyttäessäsi verkkopalveluja? Tähän lähes aina vastataan ”näön ja kuulon avulla”. Kaikkien käyttäjien tulisi pystyä havaitsemaan verkkosivuilla kaikki sivujen sisältämä informaatio. Siksi tulee olla myös muita tapoja havainnoida verkkopalvelun sisältöä.
Ensinnäkin sisällölle, joka ei ole tekstiä, pitää olla tekstivastine. Sellaista sisältöä ovat muun muassa kuvat, ikonit, kuvalinkit ja audiot. Tekstivastineen avulla avustavat teknologiat, kuten ruudunlukijat, tulkitsevat verkkosivun sisältöä ja siirtävät niiden sisältämän informaation käyttäjälle.
Myös muita vastineita, kuten videoiden tekstitystä ja kuvailutulkkausta, tulee hyödyntää.
Pelkät tekstivastineet eivät riitä avustaville teknologioille kaiken havaitsemiseen. Elementtien havaitsemiseen tarvitaan myös koodia, jonka avustava teknologia osaa tulkita. Semanttinen HTML-koodi varmistaa, että avustava teknologia havaitsee syötteen, linkin, painikkeen ja otsikon.
Riittävän suuri tekstikoko ja vahvat värikontrastit ovat tärkeitä havaittavuuden kannalta. Riittävän vahva kontrasti on erityisesti tekstin kohdalla olennaista, jotta se on luettavaa. Tästä on hyötyä kaikille käyttäjille.
Hallittava
Kuinka suurin osa ihmisistä hallitsee digitalisia laitteitaan? Yleensä pääosin hiirellä tai sormella, jossain määrin myös näppäimistöllä ja digitaalisella kynällä.
Hallittava-periaatteen tarkoituksena on helpottaa verkkopalvelun hallintaa ja tarjota mahdollisuus hallita sitä myös muilla tavoilla. Käyttöliittymäkomponenttien ja informaation on oltava käytettävissä myös avustavilla teknologioilla, näppäimistöllä ja vaikka ääniohjauksella.
Sivulla automaattisesti tai jonkin toiminnan seurauksena tapahtuvan liikkeen, kuten animaatioiden, kuvakarusellien ja automaattisesti pyörivien videoiden, tulee olla hallittavissa. Ne pitää esimerkiksi pystyä pysäyttämään. Myös kaikkea välkettä tulee välttää. Liike ja välke voivat aiheuttaa joillekin huonoa oloa ja jopa sairauskohtauksia.
Ymmärrettävä
Verkkopalvelun käytön ja sisällön tulee olla ymmärrettävää. Vaikka palvelun sisällön ymmärrettävyyteen ei liity varsinaisesti ohjeistusta, ei sitä voi jättää huomiotta. Jos sisältö ei ole ymmärrettävää, ei se ole saavutettavaa. Käyttäjä ei viihdy palvelussa, jonka sisältöä hän ei ymmärrä. Hän ei saa sieltä haluamaansa informaatiota. Ymmärrettävä sisältö tarkoittaa hyvää ja yksinkertaista suomen kieltä. Lyhenteitä, vaikeita termejä ja ammattisanastoa tulee välttää.
Ymmärrettävyys on paljon muutakin kuin pelkkää sisältöä. Käyttäjän pitää myös ymmärtää, kuinka sivua käytetään. Navigaatioiden, toimintojen ja sivun tulee olla helppokäyttöisiä. Sivulla ei saa tapahtua yllättäviä muutoksia kohdistusten tai toimenpiteiden seurauksena. Yllättävät muutokset hämmentävät monia ja joillekin voi olla vaikeaa ymmärtää tapahtunutta.
Lujatekoinen
Tämä periaate on tarkoitettu pääosin verkkopalveluiden ja ohjelmistojen kehittäjille. Periaatteella halutaan varmistaa palvelun toimivuus nyt ja tulevaisuudessa.
Lujatekoinen-periaatteen avulla varmistetaan, että toiminnot ja rajapinnat toimivat avustavien teknologioiden kanssa ja ne tulkitsevat palvelua oikein. Se tarkoittaa eheää koodia ja sitä, että käyttöliittymäkomponentit ovat tunnistettavissa myös ohjelmallisesti.
Saavutettavuuden tarve
Saavutettavuus on usein haastava ymmärtää, jos asia on uusi. Tärkeämpää on kuitenkin ymmärtää saavutettavuuden tarve ja suhtautua siihen tosissaan.
Pienet teot edistävät verkkosivujen ja sosiaalisen median saavutettavuutta. Siihen pystyy vaikuttamaan jokainen omalla toiminnallaan. Kirjoitetaan ymmärrettävää sisältöä, lisätään kuville tekstivastineet, tehdään linkeistä erottuvia ja käytetään vahvoja kontrasteja väreissä parantaaksemme käyttö- ja lukukokemusta. Ja hei, kaikki edellä mainitut todellakin parantavat jokaisen käyttäjän kokemusta.