Digitaalinen saavutettavuus

Mitä on saavutet­tavuus?

Saavutettavuus poistaa käyttämisen esteitä digitaalisista palveluista eli on digitaalista esteettömyyttä. Saavutettavuus tuo siis digitaalisessa muodossa esitetyn tiedon kaikkien saataville. Ja koska tieto on valtaa ja monen toiminnon edellytys, luo saavutettavuus ihmisille tasavertaisen mahdollisuuden kuluttaa sisältöjä, saada tietoa ja tehdä omaan elämään liittyviä päätöksiä.

Saavutettavuus palvelee erityisesti sellaisia ihmisiä, joilla on haasteita verkkosisällön havaitsemisessa ja ymmärtämisessä. Siitä on kuitenkin hyötyä jokaiselle.

Käytännössä saavutettavuus on sekä teknisiä että sisällöllisiä toimia, jotka parantavat palvelun laatua ja toimivuutta. Saavutettavassa palvelussa kaikki voivat

• käyttää palvelua avustavalla teknologialla
• havaita palvelussa esitetyn sisällön
• liikkua ja löytää etsimänsä
• ymmärtää sisältöä.

Laajemmin ajateltuna palvelun tarjoama tieto puolestaan antaa ihmiselle mahdollisuuden toimia ohjeiden mukaisesti. Esimerkiksi terveydenhuollossa ohjeet ovat tärkeä osa terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoa. Ilman saavutettavuutta moni ihminen jää kokonaan palvelun tai sisällön ulkopuolelle, millä voi olla haitallisia seurauksia.

Saavutettavuuden osa-alueet

Tekninen saavutettavuus

Tekninen saavutettavuus tarkoittaa sitä, että sivusto toimii teknisesti eri käyttäjille, apuvälineille sekä laitteille. Se liittyy pääasiassa ohjelmistokehitykseen ja siihen vaikutetaan digitaalisen palvelun koodissa. Teknisen saavutettavuuden näkökulmasta WCAG-ohjeistuksen toteuttaminen on hyvä alku. Se varmistaa, että erilaiset käyttäjät pystyvät vierailemaan palvelussa ja toimimaan siellä suhteellisen mukavasti.

Tekninen saavutettavuus on kuin portti digitaaliseen palveluun. Jos se ei ole kunnossa, portti on kiinni, jolloin tietyt ihmiset eivät voi käyttää sivua ollenkaan. Jos vain osa siitä on kunnossa, portti on raollaan eli sen läpi pääsee ehkä juuri ja juuri, mutta vaikeasti ja epämiellyttävästi. Kun tekninen saavutettavuus on kunnossa, portti on auki ja käyttäjä pääsee asioimaan palveluun esimerkiksi avustavalla teknologialla.

Käyttömukavuus ja käyttäjän kokemus palvelusta määrittyy kuitenkin kognitiivisen saavutettavuuden tason mukaan. Teknisesti saavutettavassa palvelussa ei ole ideaa, jos sisällöt ovat vaikeita ja sivuston käyttäminen epämiellyttävää.

Kogni­tiivinen saavutet­tavuus

Kognitio viittaa ihmisen tietoisuuteen ja tietojen käsittelyyn eli älyyn ja tunnekokemuksiin. Kognitiivisella saavutettavuudella tarkoitetaan sellaista suunnittelua, joka tukee ihmisen tietojenkäsittelyä sekä ymmärtämistä. Se palvelee erityisesti niitä ihmisiä, joilla on ymmärtämiseen ja kognitioon liittyviä haasteita.

Kognitiivinen saavutettavuus on tärkeää kaikille ihmisille, sillä jokaisen kognitio laskee jossain kohtaa elämää. Se tapahtuu viimeistään vanhuuden myötä, mutta kognitiiviset taidot voivat laskea myös väliaikaisesti. Väliaikainen lasku voi johtua esimerkiksi

• sairaudesta
• stressistä
• ulkoisista kuormitustekijöistä (kova meteli tai kiire)
• väsymyksestä.

Kognitiivinen saavutettavuus liittyy digitaalisessa maailmassa erityisesti palveluiden visuaaliseen suunnitteluun ja sisältöihin. Ne luovat yhdessä ympäristön, jossa käyttäjä suunnistaa, etsii tietoa ja osallistuu aktiivisesti.

Tiedos­tojen saavutet­tavuus

PDF on edelleen suosituimpia tiedostomuotoja, vaikka muut digitaaliset palvelut ovat kehittyneet valtavasti. PDF on siitä hyvä, että se säilyttää sisällön samanlaisena laitteesta ja ohjelmista riippumatta. Yksi haaste PDF:n kanssa kuitenkin on ja se on saavutettavuus. Erityisesti se aiheuttaa haasteita avustavan teknologian kuten ruudunlukijoiden näkökulmasta.

Tähän tiedoston saavutettavuus perustuu:

Esimerkiksi verkkosivuilla avustava teknologia tulkitsee sivun koodia, joka kertoo sivun rakenteista ja sisältötyypeistä. PDF-tiedostossa ei kuitenkaan ole tällaista koodia automaattisesti, vaan se pitää luoda siihen erilaisten toimenpiteiden kautta. Tärkein työ tehdään lähdeaineistossa eli esimerkiksi Word-tiedostossa, mutta se ei vielä takaa PDF-muotoon viedyn tiedoston saavutettavuutta.

Niin kuin verkkosivujen koodi, myös PDF-tiedoston koodin tulee olla oikeaoppista, että avustava teknologia osaa tulkita sitä oikein. Sen takia PDF-muotoisen tiedoston saavutettavuus täytyy joskus viimeistellä toisella ohjelmalla (sekin manuaalisesti). Vasta viimeistelyn sekä huolellisten tarkistusten jälkeen voidaan todeta, että PDF-tiedosto on saavutettava ja lain vaatimusten mukainen. PDF-tiedoston viimeistely on teknistä ja aikaavievää työtä, eikä kaikkien työntekijöiden voida odottaa osaavan sitä.

Kuulostaa aika raskaalta, eikö niin? Siltä se tosiaan voi joskus tuntua. Sen takia tiedostojen kanssa kannattaa tehdä viisaita valintoja oman organisaation tilanteen mukaan.

Selko­kieltä vai selkeää yleis­kieltä?

Koska selkokieli on kohdennettu tietyille ihmisryhmille, se ei sovi kaikkiin tilanteisiin. Siksi sitä pitää käyttää harkiten. Selkokielestä voidaan kuitenkin poimia elementtejä omaan tekstiin, jolloin kirjoitetaan selkeää yleiskieltä. Se huomioi erilaiset käyttäjät tavallista yleiskieltä paremmin.

Selkeän tekstin kirjoittamisen ajattelisi olevan helppoa, mutta sitä se ei suinkaan ole. Asia pitää tuntea hyvin, että pystyy arvioimaan

• mikä on tärkeää
• mitä voidaan jättää kertomatta
• millä tavoin asian voi ilmaista selkeimmin.

Se vaatii paitsi selkokielen tai selkeän kielen osaamista, mutta myös käsiteltävän asian tuntemista.

Selkeä kieli on osa kognitiivista saavutettavuutta ja on tärkeässä roolissa tasa-arvoisen tietoyhteiskunnan rakentamisessa.