Toisen kengissä -sarjan kirjoituksissa tutustumme erilaisiin ihmisiin ja heidän arkeensa. Sarjan tavoitteena on kertoa heidän tarinoitaan sekä lisätä ymmärrystä. Ymmärryksestä on hyötyä ihmisten kohtaamisessa, mutta myös digitaalisten palveluiden suunnittelemisessa. Tässä osassa tutustumme 89-vuotiaaseen Mailaan, joka päästi meidät tutustumaan arkeensa. Haastattelu toteutettiin joulukuisena iltana Mailan kerrostaloasunnossa, jossa hän asuu itsenäisesti. 

Jos Mailaa pitäisi kuvailla kolmella sanalla, ne olisivat valoisa, empaattinen ja lämmin. Eletyt vuodet näkyvät terävässä katseessa, kasvojen uurteissa ja kirkkaassa hymyssä. Maila on nähnyt Suomen kehittyvän sota-ajan jälkeisestä köyhyydestä moderniksi hyvinvointivaltioksi. Matkaan on mahtunut paljon, ja Maila on tyytyväinen elämäänsä. Hän on isänsä puolen suvun vanhin.

 

Liikkumisen haasteet ja ratkaisut

Vanhuus ei kuitenkaan tule yksin. Iän myötä liikkuminen on käynyt vaikeammaksi. Astman lisäksi hengästymistä aiheuttaa digitalisaatio, jonka vauhti sen kuin kiihtyy. Myös mieli hidastuu iän myötä. Maila kokee haasteita asioiden ja puheen ymmärtämisessä, sillä aivot eivät ehdi käsittelemään tietoa nykypäivän nopeassa tahdissa.

Onneksi on olemassa apuvälineitä. Arki sujuu helpommin, kun tukena ovat erilaiset liikkumisen apuvälineet, suurennuslasi, kahvapinsetit sekä kaiutin. Rakennetun ympäristön esteettömyys tuo kuitenkin haasteita apuvälineistä huolimatta. Esimerkiksi kotitalon rappukäytävän edustalla ei ole luiskaa, mikä vaikeuttaa omasta kodista liikkumista. Erityisiä haasteita aiheuttavat julkisten tilojen ovet.

”Ovien jousitukset eivät saisi olla liian jäykkiä, koska niitä on vaikea avata. Ei ole voimaa työntää ja pitää ovea auki eikä ovesta ehdi kulkemaan, kun se jo menee kiinni. Pyöröovet ovat ihan mahdottomat. Lehtiroskiksissa on liian painavat kannet eikä niitä jaksa pitää auki niin, että pystyisi heittämään lehdet sinne”, kertoo Maila.

Maila on tyytyväinen julkisten palveluiden laatuun ja saatavuuteen. Hän käyttää aktiivisesti esimerkiksi terveys-, matka- ja siivouspalveluita, kirjastoa sekä kuulokeskusta. Eritysesti matkapalvelut saavat Mailalta kiitosta, sillä ne mahdollistavat itsenäisen asioinnin ja avustajakin saa tulla mukaan.

Yhteen asiaan Maila toivoisi kuitenkin parannusta: ”Lääkärin pitäisi puhua kovemmalla äänellä”, hän toivoo.

 

Moderni seniori

Maila käyttää älypuhelintaan ja tablettiaan päivittäin. Sormet kulkevat tottuneesti näytöllä hänen pelatessa ristikkopeliä tabletilla. Pienen mietintätauon jälkeen näytölle ilmestyy uusi sana, ja peli vahvistaa oikean vastauksen.

Puhelinta Maila käyttää yhteydenpitoon, valokuvien ottamiseen ja katsomiseen, säätietojen tarkasteluun sekä radion kuuntelemiseen. Tabletilla hän puolestaan pelaa pelejä, lukee uutisia, etsii tietoa sekä katsoo videoita.

Lähikuva Mailan kädessä olevan tabletin näytöllä näkyvästä sanapelistä, jossa on vihjeenä "Antaa ohjeita".

Digilaitteiden käyttöä tukevat laitteiden helppokäyttöisyysominaisuudet, kuten

  • tekstin suurennos
  • virhekosketuksen esto
  • suurikontrastinen teksti
  • ja edistykselliset visuaaliset tehosteet.

Läheisten tuki auttaa digimaailmassa

Vaikka Maila käyttää digilaitteita päivittäin, ei se ole aina mutkatonta. Haasteita aiheuttavat laitteiden käyttöliittymät, painikkeiden nimet, vieraskieliset sisällöt sekä laitteen lataukseen laittaminen. Näin Maila kertoo itse kokemistaan haasteista.

”Kun ei jää mieleen, miten asiat tehdään. Muistanko minä, miten laitetta käytetään? En osaa enää kirjoittaa viestejä, kun en ole kirjoittanut pitkään aikaan enkä löydä välimerkkejä. En kehtaa kirjoittaa ilman välimerkkejä”, hän kuvailee.

Mailan on vaikea löytää asioita digimaailmassa, sillä hän ei muista, mistä mikäkin asia haetaan. Erityisiä vaikeuksia laitteiden käytössä on päivitysten jälkeen, kun näkymät ja asiat muuttuvat. Digitaalisia palveluita voisi Mailan mielestä parantaa esimerkiksi nimeämällä asioita selkeämmin ja kuvaavammin. Lisäksi hän kaipaa ohjausta palvelussa etenemiseen.

Onneksi Mailalla on läheisiä, jotka tukevat häntä digimaailman haasteissa sekä jakavat hänen kanssaan elämän iloja ja suruja. Suurta iloa tuovat yhteiset hetket lasten, lastenlasten ja lastenlastenlasten kanssa. Ihmisten kanssa rupatteleminen ja erityisesti nauraminen tuovat valoa elämään. ”Minulla on ollut hyvä vanhuus”, Maila toteaa.