Hyppää sisältöön

Miksi saavutettavuus on tärkeää kaikille?

Saavutettavat verkkopalvelut on hyvä suunnitella siten, että niitä voi käyttää kaikki ihmiset mahdollisista vammoista tai toimintarajoitteista huolimatta. On myös tärkeää huomioida, että saavutettavuus tekee verkkopalveluiden käyttämisestä ja ymmärtämisestä helpompaa meille kaikille. Mielestämme jokainen ihminen on yhdenvertainen myös digitaalisessa maailmassa.

Keitä varten saavutettavat palvelut ovat?

Saavutettavat digitaaliset palvelut ovat ensisijaisesti tarkoitettu helpottamaan niiden ihmisten elämää, joilla on haasteita käyttää verkkopalveluita ja digitaalisia laitteita.

Erilaisia verkkopalveluvierailuja vaikeuttavia vammoja ja toimintarajoitteita on paljon erilaisia. Lisäksi yhdellä ihmisellä voi olla useampi kuin yksi rajoite tai vamma.

Tällaisia ihmisiä on Suomessa jo nyt yli miljoona. Tulevaisuudessa luku tulee vain kasvamaan, sillä väestön keski-ikä nousee jatkuvasti ja senioreita on enemmän ja enemmän. Tilastokeskuksen arvion mukaan vuonna 2030 yli 65-vuotiaita on jo neljännes suomalaisista ja yli 75-vuotiaita lähes viidesosa.

Kun verkkosivu- tai palvelu on rakennettu saavutettavuus huomioiden, on jokaisella vierailijalla mahdollisuus käyttää sitä sujuvasti. Ennen kaikkea saavutettavat palvelut kunnioittavat ihmiselämää yhdenvertaisesti.

Saavutettavia digitaalisia palveluita tarvitsevia ihmisiä ovat esimerkiksi:

  • Ikäihmiset.
  • Näköongelmista kärsivät ihmiset (sokeat, heikkonäköiset, värisokeat, ikänäköiset).
  • Kuulovammaiset ja kuurot ihmiset.
  • Ihmiset, joilla on lukivaikeuksia.
  • Ihmiset, joilla on muistivaikeuksia tai muita kognitiivisia rajoitteita.
  • Motorisista haasteista kärsivät ihmiset (esimerkiksi käden liikuttaminen tarkasti hankalaa).

Digitaalinen saavutettavuus hyödyttää meitä jokaista

Saavutettavuus ei heikennä yhdenkään verkkopalveluvierailijan käyttökokemusta. Tämä siis koskee myös ihmisiä, joilla ei ole toimintarajoitteita tai vammoja.

Hyvästä saavutettavuudesta on hyötyä kenelle tahansa, sillä saavutettavat palvelut ovat helpompia käyttää ja ymmärtää. Joskus eteen tulee myös ympäristöstä tai tottumuksista johtuvia tilanteita, joissa saavutettavuudesta on hyötyä.

Yksinkertaisesti sanottuna saavutettavuus tekee kaikille sivulla tai palvelussa vieraileville kokemuksesta helppokäyttöisemmän, ymmärrettävämmän ja miellyttävämmän.

Eikä sovi unohtaa, että saavutettavuudesta voi olla myös palveluiden tarjoajalle taloudellista hyötyä. Saavutettavat palvelut ovat mahdollisuus kasvattaa omaa asiakaskuntaa ja liikevaihtoa. Täytyy kuitenkin muistaa, että saavutettavia palveluita tarvitsevia on Suomessa yli miljoona ihmistä.

Esimerkkejä ympäristöstä tai tottumuksista johtuvista tilanteista, joissa saavutettavuudesta on hyötyä:

  • Palveluiden selaus vanhalla laitteella tai verkkoselaimella.
  • Internet-yhteyden ollessa hidas.
  • Sivuston ollessa vieraskielinen.
  • Vähäinen kokemus internetin käytöstä.
  • Palveluiden selaus heiluvassa ruuhkabussissa.
  • Palveluiden selaus kirkkaassa auringonvalossa.

Digipalvelulaki ajaa tasa-arvoa

Saavutettavat digitaaliset palvelut ovat paitsi hyvää palvelua, myös monille organisaatioille määritetty laissa pakollisiksi. Kansallinen digipalvelulaki koskee esimerkiksi kaikkia Suomen viranomaisia. Digipalvelulain tarkoitus on varmistaa, että kaikki saavat yhtäläisen mahdollisuuden käyttää välttämättömiä digitaalisia palveluita. Tavoitteenamme on lisätä saavutettavuutta myös yrityselämässä, sillä se hyödyttäisi sekä palveluntarjoajia että niiden käyttäjiä.

Viranomaiset ja organisaatiot, joita digipalvelulaki koskee

Saavutettavuusdirektiivin mukaisesti kaikki julkiset verkkopalvelut ovat velvoitettuja olemaan saavutettavia. Käytännössä tämä tarkoittaa kaikkia viranomaisia sekä yrityksiä, jotka hoitavat julkisia hallintotehtäviä tai lakisääteisiä tehtäviä:

  • Valtion viranomaiset ja liikelaitokset, kuten Kela tai Verohallinto.
  • Kunnalliset organisaatiot, liikelaitokset ja koulut.
  • Julkisoikeudelliset yhdistykset ja laitokset, kuten kauppakamarit tai riistanhoitoyhdistykset.
  • Yliopistot ja ammattikorkeakoulut.
  • Lakisääteisiä tehtäviä hoitavat yhtiöt. Esimerkiksi katsastuskonttorit tai tapaturmavakuutusyhtiöt.
  • Osavesi- ja energiahuollon, liikenteen sekä postipalvelujen alalla toimivista yrityksistä.
  • Vakuutusyhtiöt, pankit, luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset.

Yritykset, joita saavutettavuusdirektiivi koskee osittain

Lisäksi seuraavien yritysten täytyy huomioida palveluissaan, tarjonnassaan tai toimituksissaan saavutettavuusvaatimukset soveltuvasti:

  • Lakisääteisiä tehtäviä hoitaville yhtiöille digitaalisia palveluita tuottavat yritykset.
  • Julkishallinnolle digitaalisia palveluita toimittavat yritykset.
  • Julkishallinnolle digitaalista sisältöä tuottavat yritykset.
  • Valtion tukea digipalveluidensa tuottamiseen saavat yritykset ja organisaatiot.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo koko maan saavutettavuusvaatimusten noudattamista. Mikäli vaatimuksia ei noudateta, voi valvontaviranomainen asettaa uhkasakon.

500 000 suomalaista tarvitsee selkokieltä

Lähes joka kymmenes suomalainen tarvitsee selkokieltä verkossa asioidessaan. Tähän joukkoon kuuluvia voivat olla muun muassa kehitysvammaiset henkilöt, ikäihmiset ja henkilöt, jotka opettelevat suomen kieltä. Selkokieli auttaa näitä ihmisiä ymmärtämään paremmin lukemansa tiedon ja sitä mukaa ilmaisemaan itseään. Selkokieltä tarvitsevien ihmisten määrä on valtava, mutta selkokielistä palvelua tarjolla toistaiseksi melko vähän. Aiomme tehdä asiaan muutoksen.

Mitä selkokieli tarkoittaa?

Selkokielellä tarkoitetaan suomen kielenmuotoa, joka on tehty mahdollisimman helposti ymmärrettäväksi ja luettavaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi mahdollisimman helppojen sanojen ja lyhyiden lauseiden käyttämistä.

Selkokieltä ei pidä sekoittaa yleiskieleen, jota käytetään esimerkiksi television tai radion uutislähetyksissä. Selkokieli on sisällöltään, sanavalinnoiltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä huomattavasti helpompaa lukea ja ymmärtää. Selkokieltä tarvitseville yleiskieli on liian vaikeaa.

Yksinkertaisesti tiivistettynä selkokieli on suomen kieltä niin ymmärrettävästi kerrottuna kuin se vain on mahdollista.

Selkokielen tarve kasvaa

Selkokieltä tarvitaan Suomessa tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aiemmin. Tulevaisuudessa tarve tulee kasvamaan entisestään. Syyt ovat selvät.

Suomen väestörakenne vanhenee tulevina vuosina merkittävästi, kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Yli 65-vuotiaiden määrän kasvaessa, tulevat myös muistisairaudet lisääntymään. Muistisairaat ihmiset hyötyvät erityisesti selkokielestä.

Suomessa on myös maahanmuuttajia enemmän kuin aiemmin. Vasta suomea opetteleville maahanmuuttajille selkokieli on hyvin tärkeä apu arjesta selviytymiseen.

Lisäksi heikosti lukevia suomalaisia on entistä enemmän. Etenkin suomalaisten nuorten lukutaito on heikentynyt aiempaan verrattuna.