Design for All ja Universal Design ovat monille tuttuja käsitteitä. Termejä käytetään usein saavutettavuuden yhteydessä, joskus jopa toistensa synonyymeinä. Toisinaan ne erotetaan taas täysin omiksi kokonaisuuksikseen. Tässä tekstissä tutustumme kaikille sopivaan suunnitteluun ja sen keskeisiin periaatteisiin suomeksi.

Universal Design ja Design for All ovat alun perin olleet erillisiä käsitteitä, mutta nykyisin niitä voidaan pitää toistensa synonyymeinä. Niihin viitataan suomeksi usein sanoilla kaikille sopiva suunnittelu tai suunnittelu kaikille -periaate.

Molempien periaatteiden tavoitteena on tehdä palvelusta mahdollisimman käytettävä kaikille käyttäjille. Ajatuksena on, että käyttäjien ei juurikaan tarvitsisi käyttää erilaisia mukautuksia tai apuvälineitä palvelun käyttämiseen. Kaikille sopivaa suunnittelua voidaan soveltaa niin fyysisissä kuin digitaalisissa ympäristöissä. Tässä tekstissä viittaan kaikkiin näihin sanalla ”palvelu”.

Kaikille sopivan suunnittelun ajatus ei kuitenkaan sulje pois apuvälineitä, vaan pyrkii luomaan ratkaisuja, joita voidaan käyttää eri tavoilla. Avain on siinä, ettei erilaisille käyttäjäryhmille tarvitsisi tehdä erillisiä palveluita, vaan sama palvelu sopisi kaikille käyttäjille mahdollisimman hyvin.

Siinä missä esimerkiksi inklusiivinen suunnittelu (inclusive design) keskittyy ihmisten eroavaisuuksiin, kaikille sopiva suunnittelu keskittyy siihen, mitä yhteistä kaikilla ihmisillä on ja kuinka sitä tietoa voidaan soveltaa käytettävien palveluiden tekemiseen. Katsotaan seuraavaksi kaikille sopivan suunnittelun periaatteita. Niiden avulla voimme ymmärtää paremmin, mitä se tarkoittaa käytännössä.

Kaikille sopivan suunnittelun seitsemän periaatetta

Vuonna 1997 Pohjois-Carolinan osavaltionyliopiston työryhmä loi kaikille sopivan suunnittelun periaatteet (englanniksi The 7 Principles of Universal Design). Näiden seitsemän periaatteen tavoitteena on ohjata tuotteiden, palveluiden ja viestinnän suunnittelua. Niitä voidaan soveltaa olemassa olevien palveluiden arvioimisessa, uusien suunnittelussa sekä kouluttamisessa.

Periaatteet ovat seuraavat:

1.   Oikeudenmukainen käyttö

Suunnitelman tulee olla käytännöllinen ihmisille, joilla on erilaisia kykyjä. Periaatteen alla on neljä tarkempaa kriteeriä, jotka ovat:

  1. Tarjoa kaikille käyttäjille samat keinot: identtiset silloin kun mahdollista, vastineet silloin kun ei.
  2. Vältä käyttäjien erottelua tai leimaamista.
  3. Tarjoa yksityisyyden ja turvallisuuden ehdot kaikkien käyttäjien saataville.
  4. Tee muotoilusta kaikkiin käyttäjiin vetoava.

2.   Käytön joustavuus

Suunnittelun tulee mukautua laajan käyttäjäjoukon kykyihin ja mieltymyksiin. Periaatteen alla on neljä tarkempaa kriteeriä, jotka ovat:

  1. Tarjoa vaihtoehtoja käyttämisen menetelmille.
  2. Mukauta palvelu sekä oikea- että vasenkätisille käyttäjille.
  3. Helpota käyttäjän tarkkuutta.
  4. Mukauta palvelua käyttäjän nopeuden mukaan.

3.   Yksinkertainen ja intuitiivinen käyttö

Palvelun tulee olla helposti ymmärrettävä riippumatta käyttäjän kokemuksesta, tiedoista, kielitaidosta tai keskittymisen tasosta. Periaatteen alla on viisi tarkempaa kriteeriä, jotka ovat:

  1. Poista ylimääräinen monimutkaisuus.
  2. Ole johdonmukainen käyttäjän odotusten ja vaiston kanssa.
  3. Mukauta palvelu käyttäjille, joiden luku- ja kielitaidoissa on suuria eroja.
  4. Järjestä tieto johdonmukaisesti tärkeysjärjestykseen.
  5. Tarjoa tehokkaasti kehotteita ja palautetta, kun käyttäjä tekee tehtäviä. (Sekä tekemisen aikana että valmistuttua.)

4.   Havaittava informaatio

Palvelun tulee viestiä tarvittava tieto tehokkaasti käyttäjälle, riippumatta käyttäjän aisteista tai ympäristöstä. Periaatteen alla on viisi tarkempaa kriteeriä, jotka ovat:

  1. Käytä erilaisia, ”ylimääräisiä” tapoja (kuvitusta, sanallista tai taktiilia) tärkeän tiedon esittämiseen.
  2. Huolehdi, että tärkeän sisällön ja sen taustan välillä on tarpeeksi suuri kontrasti.
  3. Maksimoi tärkeän tiedon luettavuus.
  4. Erottele elementit siten, että ne ovat helposti kuvailtavissa (esimerkiksi ohjeistuksia annettaessa).
  5. Varmista yhteensopivuus eri tekniikoiden tai laitteiden kanssa, joita esimerkiksi aistirajoitteiset ihmiset käyttävät.

5.   Virheiden sietokyky

Palvelun tulee minimoida vaaroja tai haitallisia seuraamuksia, joita voi syntyä, kun käyttäjä tekee jotain vahingossa tai tiedostamatta. Periaatteen alla on neljä tarkempaa kriteeriä, jotka ovat:

  1. Järjestä elementit siten, että se vähentää virheitä ja vaaroja: käytetyimmät elementit ensin, vaarallisimmat elementit voidaan poistaa, eristää tai suojata.
  2. Varoita käyttäjää vaaroista ja virheistä.
  3. Tarjoa ominaisuuksia, jotka kestävät käyttäjien virheet.
  4. Älä kehota käyttäjää tiedostamattomiin tekoihin tarkkaavaisuutta vaativissa tehtävissä.

6.   Vähäinen fyysinen ponnistus

Palvelua pitää pystyä käyttämään tehokkaasti ja mukavasti mahdollisimman pienellä voimankäytöllä. Periaatteen alla on neljä tarkempaa kriteeriä, jotka ovat:

  1. Varmista, että käyttäjä voi säilyttää neutraalin kehon asennon.
  2. Käytä kohtuullisia käyttövoimakkuuksia toimintojen suorittamisessa.
  3. Minimoi toistettavat toiminnot.
  4. Minimoi pitkäkestoiset fyysiset ponnistukset.

7.   Lähestymisen ja käyttämisen koko ja tila

Huomioi, että palvelun lähestymiseen, ylettymiseen, käsittelyyn ja käyttämiseen on tarpeeksi tilaa riippumatta käyttäjän kehon koosta, asennosta tai liikkuvuudesta. Periaatteen alla on neljä tarkempaa kriteeriä, jotka ovat:

  1. Varmista, että kaikki istuvat tai seisovat käyttäjät näkevät selvästi tärkeät elementit.
  2. Varmista, että kaikki istuvat tai seisovat käyttäjät ylettyvät kaikkiin komponentteihin.
  3. Mukauta palvelu sopivaksi eri kokoisille käsille ja otteille.
  4. Tarjoa tarpeeksi tilaa avustaville laitteille tai henkilökohtaisille avustajille.

Periaatteet ovat tutut, entä mitä sitten?

Kaikille sopivan suunnittelun periaatteet tuntuvat järkeenkäyviltä ja mahdollisilta toteuttaa useimmissa palveluissa. Nyt on kuitenkin vasta raapaistu pintaa. Jäljelle jää kysymyksiä, kuten mitä periaatteet tarkoittavat käytännössä? Periaatteissa on paljon yhteneväisyyttä saavutettavuuden kanssa, mutta kuinka paljon tarkalleen? Näihin kysymyksiin etsin vastauksia tulevissa blogiteksteissä.

Huomio! Kirjoituksen termistö on kirjoittajan vapaa suomennos englanninkielisestä tekstistä. Voit halutessasi tarkistaa periaatteiden viralliset englanninkieliset muotoilut Centre for Excellence in Universal Design -sivustolta.

Tekstissä käytetyt lähteet: