Kolmannen periaatteen sanoma on suoraviivainen: Poista palvelusta ylimääräinen monimutkaisuus. Se voi tarkoittaa esimerkiksi ylimääräisiä
- laskeutumissivuja
- klikkauksia
- lauseita
- sanoja
- merkkejä
- visuaalisia elementtejä.
Mieti jokaisen elementin ja sisällön kohdalla, palveleeko se jotain tarkoitusta käyttäjän näkökulmasta. Jos ei, voit todennäköisesti poistaa sen hyvillä mielin tai esimerkiksi yhdistellä loogisia kokonaisuuksia keskenään.
Johdonmukaisuutta läpi palvelun
Periaatteeseen kuuluu myös johdonmukaisuus, jota kannattaakin toteuttaa kautta linjan. Johdonmukaisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että
- sivut on rakennettu keskenään samalla logiikalla
- rakenteellisesti
- sisällöllisesti
- visuaalisesti
- asiat sijaitsevat läpi palvelun samassa paikassa, kuten
- valikot ja tärkeimmät toiminnot (kuten yhteystiedot alatunnisteessa)
- o toistuvat tiedot tai asiat (kuten käyttäjille tarjottava tuki)
- kielelliset tai muotoilulliset valinnat toistuvat loogisesti läpi palvelun
- esimerkiksi lihavoinnin käyttö
- lyhenteet
- ingressit ja muut johdattelevat tekstit
- tärkein asia on esitetty aina ensin (niin sisällöissä kuin rakenteissa)
- käyttäjän huomio ohjataan olennaisimpiin asioihin.
Kun palvelu on johdonmukainen, on käyttäjien helppo oppia sen käyttöä ja liikkua palvelussa. Se tekee palvelun käyttämisestä intuitiivisempaa ja miellyttävämpää. Lisäksi se auttaa esimerkiksi käyttäjiä, joilla on kognitiivisia haasteita. Looginen rakenne ja johdonmukainen esitystapa auttaa vaikkapa silloin, kun sivu on itselle vieraalla kielellä.
Kielellinen saavutettavuus on myös hyvää suunnittelua
Yksinkertaisen ja intuitiivisen käytön periaate kannustaa myös pohtimaan palvelun kielellistä saavutettavuutta. Käyttäjän luku- tai kielitaidot eivät saa olla esteenä palvelun käyttämiselle. Lähtökohtaisesti sisällöissä kannattaa aina käyttää selkeää yleiskieltä, ellei erikoiskielen käyttö ole perusteltua kohderyhmän näkökulmasta.
Kielellisen saavutettavuuden näkökulmasta erityisen tärkeää onkin tuntea palvelun kohderyhmä! Jos palvelu on kohdennettu esimerkiksi maahanmuuttajille tai erityistä tukea tarvitseville, kannattaa palvelu tehdä suoraan selkokielellä. Selkeydestä ei ikinä ole haittaa, joten sen kanssa harvoin tekee virhettä.
Valitse tekstiin kohderyhmän kannalta sopivaa sanastoa. Vältä jargonin ja lyhenteiden käyttöä. Jos kuitenkin käytät niitä, selitä erikoiskieliset sanat ja avaa lyhenteet niiden ensimmäisellä esiintymiskerralla.
Sanaston lisäksi tekstin selkeyttä lisäävät esimerkiksi
- Kuvaavat ja loogiset otsikot
- Tekstin rakenteesta kertovat metatekstit, kuten ingressit
- Informatiiviset kuvat ja kuvailevat kuvatekstit.
Ymmärrettävään kieleen voit tutustua esimerkiksi selkokielen kautta. Selkokielen periaatteet auttavat hahmottamaan, mitkä kielelliset valinnat tekevät tekstistä selkeää. Niitä voi ja kannattaa soveltaa tekstin selkeyttämisessä, vaikka tavoitteena ei olisikaan varsinainen selkokieli.
Sisällöt ja käyttöliittymä luovat palvelun ymmärrettävyyden
Selkeys liittyy tekstisisältöjen lisäksi myös käyttöliittymän toimintaan. Sisällöt ja käyttöliittymä toimivat yhdessä ja vaikuttavat kokonaisuuden selkeyteen ja ymmärrettävyyteen.
Esimerkiksi kun käyttäjä suorittaa tehtävää tai toimintoa, palvelun olisi hyvä antaa palautetta ja tukea. Palaute ja tuki on usein sanallista, mutta se esitetään visuaalisesti käyttöliittymässä esimerkiksi jonkin toiminnon kautta.
Tässä muutama vinkki käyttöliittymän ymmärrettävyyden lisäämiseen:
- Ohjeista käyttäjää toimintojen suorittamiseen selkeillä ohjeilla
- Varmista, että kaikki käyttäjät pääsevät käsiksi ohjeeseen
- Tarjoa palautetta käyttäjälle
- esimerkiksi, jos käyttäjä antaa tietoa väärässä muodossa
- Anna selkeä viesti siitä, jos käyttäjän suorittama toiminto onnistuu tai epäonnistuu
- Ohjaa käyttäjää eteenpäin toiminnan suorittamisen jälkeen.
Nimeä linkit kuvaavasti, että käyttäjä ymmärtää mahdollisimman hyvin sen kohteen myös apuvälineillä. Kuvaava linkkiteksti kertoo, minne linkki vie ja mikä sen tarkoitus on. Esimerkiksi ”lue lisää” ei ole kuvaava linkkiteksti, mutta ”lue lisää kaikille sopivan suunnittelun periaatteista Selko Digitalin blogissa” kertoo käyttäjälle kaiken siitä, mitä tietoa linkin takaa löytyy ja missä palvelussa.
Myös sivun kieliasetukset vaikuttavat sisällön ymmärrettävyyteen. Jos sivun kieliasetukset ovat väärät, lukee avustava teknologia sisällön käyttäjälle väärällä aksentilla. Esimerkiksi suomenkielisen tekstin ymmärtäminen englanninkielisillä kieliasetuksilla luettuna on melkein mahdotonta.
Vinkit käytännön toteutukseen WCAG:sta
A- ja AA-tason kriteerit:
- 2.4.4 Linkin tarkoitus (kontekstissa)
- 2.4.6 Otsikot ja nimilaput
- 3.1.1 Sivun kieli
- 3.1.2 Osien kieli
- 3.3.1 Virheen tunnistaminen
- 3.3.2 Nimilaput tai ohjeet
- 3.3.3 Virheen korjausehdotus
AAA-tason kriteerit:
- 2.4.10 Osioiden otsikot
- 3.1.3 Epätavalliset sanat
- 3.1.4. Lyhenteet
- 3.1.5 Tekstin vaikeustaso
- 3.1.6 Ääntämys
- 3.3.4 Virheiden ennaltaehkäisy (oikeudellinen, taloudellinen, data)
- 3.3.5 Ohjeet
- 3.3.6 Virheiden ennaltaehkäisy (kaikki)
