Universal Designin kaksi viimeistä periaatetta perehtyy fyysisen ja digitaalisen maailman yhteisvaikutuksiin. Jotkin tarkemmista ohjeista liittyvät suoraan fyysiseen maailmaan, jotkut taas digitaaliseen. Joissakin palveluissa raja fyysisen ja digitaalisen maailman välillä on heikko, koska esimerkiksi lippuautomaatissa molemmat yhdistyvät.

Vähäinen fyysinen ponnistus

Vähäisen fyysisen ponnistuksen periaatteen ajatuksena on se, että kaikki käyttäjät pystyvät käyttämään laitteita ja palveluita mahdollisimman kevyesti.

Laitteiden pitäisi tukea ergonomiaa eli niiden käyttäminen neutraalissa kehon asennossa pitäisi olla mahdollista. Minkään palvelun käyttäminen ei myöskään saisi perustua voimankäyttöön. Nämä kriteerit viittaavat enemmän fyysiseen ympäristöön ja digitaalisten laitteiden muotoiluun.

Digitaalisessa maailmassa voimme kuitenkin vaikuttaa fyysiseen ponnisteluun! Esimerkiksi toistettavia toimintoja voidaan välttää suunnittelun avulla. Usein toistettavat toiminnot voivat kuormittaa kehoa pitkällä aikavälillä, vaikka liike itsessään olisi pieni. Sellaisia ovat esimerkiksi

  • Toistuvat klikkaus- ja näppäinkomennot.
  • Toistuvat samojen tietojen täyttämiset lomakkeisiin.

Esimerkiksi ”valitse kaikki vaihtoehdot” -komento voi olla hyvä vaihtoehto monivalintakysymyksessä, jossa on useita vastausvaihtoehtoja. Silloin käyttäjän ei tarvitse klikata jokaista valintaruutua erikseen. Myös ruudunlukijakäyttäjää auttaa, jos hän voi hypätä esimerkiksi navigaation yli, eikä hänen tarvitse joka kerta naputella itseään kaikkien elementtien läpi.

Digitaalisessa ympäristössä voidaan myös vähentää käyttäjän pitkäkestoista fyysistä ponnistelua. Esimerkiksi pikakoodeilla voidaan nopeuttaa ohjelman käyttöä, mikä vähentää aikaa, mitä käyttäjä palvelun ääressä viettää. Hän voi saada saman asian hoidettua murto-osassa ajasta, joka toimintoon menisi manuaalisesti.

Vinkit käytännön toteutukseen WCAG:sta

A- ja AA-tasojen kriteerit:

  • 2.4.1 Ohita lohkot
  • 2.5.4 Käyttö liikkeen avulla (toiminnoille on vaihtoehto, jossa ei tarvitse esimerkiksi kallistaa laitetta)
  • 3.3.3 Virheen korjausehdotus (vähentää käyttäjän tarvetta naputella sisältöä uudelleen)

AAA-tason kriteerit:

  • 2.4.10 Osioiden otsikot (mahdollistavat sivusisällön selaamisen otsikot kuuntelemalla)
  • 2.5.5 Kohteen koko (käyttäminen ei vaadi tarkkuutta)
  • 2.5.6 Rinnakkaiset syötemekanismit

Lähestymisen ja käyttämisen koko ja tila

Lähestymisen ja käyttämisen koko ja tila ohjaa ajatuksia vääjäämättä fyysisen maailman suunnitteluun. Keskityn tässä kirjoituksessa kuitenkin digilaitteiden muotoiluun, koska se liittyy lähemmin digitaaliseen saavutettavuuteen.

Periaatteen ajatuksena on se, että käyttäjän fyysiset ominaisuudet eivät saa estää tai haitata minkään palvelun käyttöä. Erilaisia laitteita ja näyttöjä suunnitellessa kannattaakin huomioida, että eri kokoiset ja eri asennoissa olevat käyttäjät voisivat käyttää laitetta mahdollisimman mukavasti.

Laitetta kannattaakin testata istuma- ja seisoma-asennossa, eri kokoisilla käsillä ja kehoilla sekä erilaisten fyysisten apuvälineiden kanssa. On tärkeää, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet nähdä, hallita ja käyttää laitteita.

Tarkempia vinkkejä löydät esimerkiksi yhteistyökumppanimme Riesa Consultative Oy:n blogista. He ovat esteettömyyden ammattilaisia, jotka osaavat ohjata oikeaan suuntaan.