Ensimmäinen mobiilisovellusten saavutettavuutta tutkinut raportti, The State of Mobile App Accessibility, on julkaistu. Näin mobiilisovellusten saavutettavuuteen erikoistuneena asiantuntijana olen innoissani tästä raportista, sillä dataa mobiilisovellusten saavutettavuudesta on hankalampi löytää. Samaan aikaan raportti on surullista luettavaa, sillä sen mukaan Android- ja iOS-sovellusten saavutettavuus on vielä kaukana parhaista arvosanoista.
Raporttia varten ArcTouch kävi läpi yhdessä Fablen kanssa 50 sovellusta viidessä eri kategoriassa:
- ruoka ja toimitus (Food and delivery)
- maksaminen (Payments)
- urheilu/hyvinvointi (Fitness)
- ostokset (Shopping)
- striimaus (Streaming).
He testasivat sovellusten tärkeimmät käyttötapaukset neljästä eri näkökulmasta: käyttö ruudunlukijalla, vaihtoehtoinen navigaatio, fonttikoon skaalaus sekä laitteen asento. Vaihtoehtoisella navigaatiolla tarkoitetaan esimerkiksi ääniohjausta, näppäimistönavigointia sekä kytkimen käyttöä.
Tarkastellaan seuraavaksi ostosten tekoon tarkoitettuja sovelluksia, ja sitä miten ne menestyivät – ne kun tulevat myös Digipalvelulain piiriin kesäkuussa 2025.
Testatut ostossovellukset eivät olleet saavutettavia
Kaikista viidestä tutkitusta sovelluskategoriasta huonoimmin pärjäsi Ostokset-kategoria. Sen osalta pääkäyttötapaukset olivat kotinäkymä, yksittäisen ostettavan tuotteen sivu, ostoskori sekä toimitusosoitteen valinta.
Nämä käyttötapaukset pisteytettiin, ja ne saivat seuraavissa määrin arvosanan “Heikko” tai “Hylätty”:
- Kotinäkymä: 63%
- Yksittäisen tuotteen sivu: 77%
- Ostoskori: 63%
- Osoitteen valinta 40%
Tarkastellaan seuraavaksi löytyneitä ongelmia tarkemmin.
Näytön asento
Lähes 90% testatuista näkymistä sovelluksissa rajoitti käytön joko pysty- tai vaakasuuntaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos käyttäjän puhelin on kiinni telineessä, jonka asentoa ei voi muuttaa, ja sovellus ei tue tätä asentoa, voi sovelluksen käyttö olla joko vaikeaa, tai jopa mahdotonta.
Käytännön ongelmien lisäksi on myös hyvä huomioida, että laki vaatii, että sovellus ei rajoita käyttöä mihinkään asentoon, ellei asento ole käytön kannalta oleellinen. Näin voisi olla esimerkiksi kosketinsoitinta mukailevassa sovelluksessa.
Myös Androidin myöhemmin tänä vuonna julkaistava versio 16 tulee muuttamaan tilannetta, sillä se poistaa tableteissa ja isommissa laitteissa sovelluksilta mahdollisuuden rajoittaa näkymää tiettyyn asentoon. Toivottavasti tuo laajenee tulevissa versioissa koskemaan myös pienempiä laitteita, kuten puhelimia.
Ruudunlukija
Ostokset-kategoriassa oli monia ongelmia jotka vaikeuttivat ruudunlukijakäyttöä: Näkymistä 91%:ssa oli ongelmia nimen, roolin, tai arvon kanssa, 89% näkymistä kaikki vuorovaikutteiset elementit eivät toimineet ruudunlukijalla, 69% näkymissä oli elementtejä, joihin ei pystynyt kohdistamaan, ja 60% näkymistä sisälsi elementtejä joissa oli ongelmia vaihtoehtoisen tekstin kanssa.
Nämä erilaiset ongelmat tekevät usein sovelluksista vähintään turhauttavia käyttää, mutta pahimmillaan ne estävät käytön kokonaan.
Vaihtoehtoinen navigointi
Neljästä testatusta avustavan teknologian kategoriasta vaihtoehtoinen navigointi sai selkeästi parhaat pisteet. Vaikka 78% näkymistä oli ongelmia kohdistusjärjestyksen kanssa, ja 42% näkymistä sisälsi elementtejä, joihin ei pystynyt kohdistamaan, kuitenkin jokainen näkymä tuki näitä ainakin osittain.
Fonttikoon vaihtaminen
Fonttikoon kanssa 71.1% näkymistä ei tukenut täysin laitteen asetuksista vaihdettua suurennettua tai pienennettyä fonttikokoa. Näkymistä, joissa oletusfonttikoosta poikkeavaa fonttikokoa tuettiin, 55.6% oli jonkinlaisia ongelmia – esimerkiksi kaikki informaatio ei ollut saatavilla isommilla fonttiasetuksilla.
Appt.org on kerännyt mobiilisovellusten saavutettavuudesta tilastoja, ja iOSilla 22% sekä Androidilla 24% käyttävät puhelimessaan isompaa fonttikokoa. Tämä tarkoittaa sitä, että huomattava määrä käyttäjiä ei välttämättä saa kaikkea informaatiota, tai joille käyttökokemus on huono – mikä myös vaikuttaa ostopäätökseen.
Lopuksi
Vaikka testatuista käyttötapauksista ongelmat vähenevät ostospolun loppua kohden, on epätodennäköisempää, että ostos suoritetaan loppuun, jos jo kotinäkymä on vaikeakäyttöinen. Raportti koostaa tämän hyvin seuraavaan lainaukseen:
“While the user experience may improve closer to checkout, the damage is already done. The initial accessibility barriers will likely deter many users from even reaching that point, resulting in lost sales and frustrated customers. And if a user can’t easily complete a purchase, then by almost any criteria, a Shopping app has failed.”
Ja jos käyttäjä ei pysty tekemään ostostaan loppuun, kauppias ei saa rahaa.
Ja tämän kaiken lisäksi me vammaiset käyttäjät kyllä kerromme näistä kokemuksista eteenpäin – niin hyvässä, kuin pahassakin. Eli siksikin saavutettavuuteen panostaminen on hyvä bisnespäätös, se kun tuo lisää potentiaalisia asiakkaita. Esimerkiksi The 2020 Click-Away Pound Report osoittaa, että lähes 83% käyttäjistä, joilla on saavutettavuuteen liittyviä tarpeita, käyttäisivät enemmän rahaa jos palvelut olisivat saavutettavampia.
Toki on myös huomioitava lainsäädäntö – kuten mainitsin postauksen alussa, verkkokaupat tulevat tietyin rajoituksin Digipalvelulain piiriin, ja sitä vasten raportin tulokset maalaavat kuvan isosta työmäärästä.
Lähteet ja linkit
- The State of Mobile App Accessibility-raportti
- ArcTouch
- Fable
- Appt.org
- The 2020 Click-Away Pound Report
Kirjoittaja
Eeva-Jonna Panula eli Eevis on suomalainen palkittu saavutettavuuskoodari, puhuja ja Android-kehittäjä, joka työskentelee nykyisin yrittäjänä.
Panula on tullut tunnetuksi tekemästään työstä naisten koodaamisen puolestapuhujana. Hän oli ehdolla Nordic Women in Tech Award -kilpailun -finalistina vuonna 2021, ja samana vuonna hänelle myönnettiin ensimmäinen Mimmit Koodaa -palkinto. Hän on pitänyt puheita niin saavutettavuudesta kuin naisten osallisuudesta teknologia-alalla ympäri maailmaa.
Tutustu Eevikseen hänen verkkosivuillaan!
Kansikuva: OneSave/Day / Unsplash
