Saavutettavuus voi tuntua välillä hankalasti lähestyttävältä tai pelottavan tekniseltä. Netti on täynnä paljon hyvää ja informatiivista saavutettavuutta käsittelevää materiaalia, mutta pelkkään lukemiseen nojaaminen voi jättää aiheen vielä hieman etäiseksi. Parhaiten oppii itse tekemällä.
Jos siis haluat tutustua saavutettavuuteen, kannattaa testaamisen perusteet ehdottomasti opetella. Käytännön testaaminen on silmiä avaavaa ja auttaa hahmottamaan sitä, miten saavutettavuuspuutteet oikeasti ilmenevät palveluissa.
Mitä näppäimistötestaus on?
Mitä testaamiseen tulee, yksi helpoimmista tavoista lähestyä saavutettavuutta on näppäimistötestaus. Moni on tottunut liikkumaan verkkosivuilla hiirtä käyttämällä, mutta tämä ei ole mahdollista kaikille – esimerkiksi erilaiset motoriset haasteet voivat rajoittaa hiiren käyttöä. Näppäimistö tarjoaa käyttäjille toisen tavan käyttää sivustoa. Jos palvelu ei toimi näppäimistöllä, se ei ole käytettävissä kaikille.
Palvelu toimii lähtökohtaisesti näppäimistöllä (verkkosivuilla ja työpöytäsovelluksissa), jos koodi on toteutettu oikeaoppisesti ja laadukkaasti alusta asti. Se ei kuitenkaan ole automaatio kaikissa, etenkään monimutkaisissa elementeissä, ja siksi se täytyy aina erikseen tarkastaa. Jotkin elementit eivät välttämättä ole käytettävissä ollenkaan, jos elementti on toteutettu puutteellisesti.
Näppäimistötestauksen avulla pystyy siis havaitsemaan useita eri saavutettavuuspuutteita ja ymmärtämään paremmin, miten palvelu näyttäytyy osalle käyttäjistä. Parasta on, että se vaadi paljoa. Tarvitset vain tietokoneen, verkkosivun ja näppäimistön sekä hitusen tietoa muutamista perusnäppäimistä.
Miten näppäimistötestausta tehdään?
Testauksen voi aloittaa painamalla verkkosivulla sarkainnäppäintä (Tab). Sillä liikut eteenpäin sivustolla. Kohdistus siirtyy vuorovaikutteisten elementtien, kuten painikkeiden, linkkien ja syötekenttien, välillä – tai ainakin pitäisi siirtyä.
Ei-vuorovaikutteiset elementit, kuten otsikot ja leipäteksti, eivät saa näppäimistöllä kohdistusta. Näppäimistötestauksessa testataan siis sitä, voiko koko palvelua käyttää ilman hiirtä.
Käytännössä se tarkoittaa:
- Liikkumista sarkaimella (Tab) ja tarvittaessa takaisin Shift + Tab -yhdistelmällä.
- Toimintojen aktivoimista Enter– tai välilyöntinäppäimillä esimerkiksi linkkiä käyttääkseen tai valintaruudun valitakseen.
- Valintojen vaihtamista nuolinäppäimillä esimerkiksi valintanappien ja välilehtien yhteydessä.
Näillä komennoilla pääset jo pitkälle!
Mihin näppäimistötestauksessa pitää kiinnittää huomiota?
1. Kohdistuksen näkyvyys
Jotta pystyt paikantamaan sijaintisi verkkosivulla, sinun tulee nähdä, missä kohdistus milloinkin sijaitsee. Näppäimistökohdistus voi olla esimerkiksi erillinen kehys elementin ympärillä. Tarkkaile siis testatessasi, näkyykö kohdistus.
Kohdistus saattaa olla:
- täysin näkymätön, jolloin sitä ei ole osoitettu olenkaan (2.4.7 Näkyvä kohdistus)
- hankalasti nähtävissä, jos sen ja taustan välinen kontrasti on heikko (1.4.11 Ei-tekstimuotoisen sisällön kontrasti)
- piilossa muiden elementtien alla, jolloin sitä ei näe, vaikka se teknisesti olisi olemassa (2.4.11 Kohdistus ei saa peittyä (minimi), WCAG 2.2) .
2. Looginen kohdistusjärjestys
Kun palvelua käyttää hiirellä, voi sivuilla liikkua täysin vapaasti kohdasta toiseen. Näppäimistöä käyttäessä etenet kuitenkin sivulla tietyssä järjestyksessä. On oleellista, että tämä järjestys on looginen. Voit kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin kohdistusjärjestystä tarkkaillessasi:
Hyppiikö kohdistus sivun sisällössä oudosti?
Kohdistuksen tulisi edetä lähtökohtaisesti järjestyksessä eli suomenkielisellä sivustolla ylhäältä alas ja vasemmalta oikealle.
Siirtyykö kohdistus osioihin myös silloin, kun ne ovat kiinni (esimerkiksi navigaation alavalikkoihin niiden ollessa suljettuna)?
Kohdistuksen tulisi lähtökohtaisesti liikkua vain kulloinkin näkyvissä olevissa elementeissä.
Miten kohdistus toimii sisällön päälle avautuvien ikkunoiden yhteydessä?
Sisällön päälle avautuvien ikkunoiden yhteydessä kohdistuksen tulisi siirtyä ikkunaan, kun se avataan, ja pysyä ikkunan sisällä sen ollessa auki. Jos ikkuna avataan esimerkiksi painikkeen kautta, tulisi kohdistuksen palata ikkunan sulkemisen yhteydessä takaisin avauspainikkeeseen.
3. Toimintojen käytettävyys
Kaikkia toimintoja pitää pystyä käyttämään pelkkää näppäimistöä käyttäen. Tyypillisin käytön estävä syy on se, että jokin elementti ei saa näppäimistöllä ollenkaan kohdistusta vaan se ohitetaan kokonaan.
Välillä elementit saattavat saada kohdistuksen oikein, mutta kun niitä yrittää käyttää, mitään ei tapahdu. Tarkkaile siis, pääsetkö kaikkiin kohtiin pelkällä näppäimistöllä. Onko painikkeita, linkkejä tai muita elementtejä, joihin et pääse ollenkaan? Entä pystytkö varmasti käyttämään kaikkia elementtejä, jotka saavat kohdistuksen?
Voiko näppäimistöllä testata mobiilissa?
Kyllä voi. Saavutettavuuden testaamista ei pidä unohtaa myöskään pienemmillä laitteilla. Irrallisen näppäimistön avulla voit testata mobiililaitteita tai tabletteja. Koska pienemmillä näytöillä sivun ulkoasu on usein vähän erilainen, voit törmätä aivan eri puutteisiin, joita tietokoneella testatessa tulisi vastaan.
Loppusanat
Näppäimistötestaus ei vaadi syvää teknistä osaamista. Se ei myöskään vie paljoa aikaa. Silti se paljastaa helposti kriittisiä puutteita, jotka voivat estää monia käyttäjiä käyttämästä palvelua.
Jos suunnittelet, rakennat tai ylläpidät verkkosivua, ota tavaksi testata se silloin tällöin ilman hiirtä. Näppäimistön käyttö toimii myös siltana ruudunlukijan maailmaan, jota käsittelemme tulevaisuudessa erillisessä blogipostauksessa.
