Digitaalinen saavutettavuus

Mitä on saavutet­tavuus?

Saavutettavuus on digimaailman esteettömyyttä, eli se mahdollistaa kaikille käyttäjille tasa-arvoisen osallistumisen yhteiskuntaan. Se palvelee ensisijaisesti sellaisia käyttäjiä, joilla on haasteita verkkosisällön havaitsemisessa ja ymmärtämisessä. Hyötyä siitä on kuitenkin jokaiselle, sillä digitaalinen saavutettavuus lisää palveluiden laatua ja toimivuutta yleisesti.

Saavutettavuus on sekä teknisiä että sisällöllisiä toimia, jotka parantavat palvelun laatua ja toimivuutta monesta eri näkökulmasta. Saavutettavuus viittaa sanana siihen, että jokin asia tai tieto on tavoitettavissa eli saavutettavissa. Saavutettavuus menee kuitenkin tätä pidemmälle, sillä siihen liittyy tavoittamisen lisäksi ymmärtäminen sekä mahdollisuus käyttää ja osallistua palveluihin sekä yhteiskuntaan.

Kun palvelut ovat saavutettavia, voivat ihmiset osallistua yhteiskuntaan, hoitaa omia asioitaan sekä kuluttaa sisältöjä lähtökohdista tai rajoitteista riippumatta. Saavutettavuus on joillekin ihmisille välttämättömyys, mutta hyötyä siitä on jokaiselle.

Tekninen saavutet­tavuus

Tekninen saavutettavuus tarkoittaa sitä, että sivusto toimii teknisesti eri käyttäjille, apuvälineille sekä laitteille. Se liittyy pääasiassa ohjelmistokehitykseen ja siihen vaikutetaan digitaalisen palvelun koodissa. Teknisen saavutettavuuden näkökulmasta WCAG-ohjeistuksen toteuttaminen on hyvä alku. Se varmistaa, että erilaiset käyttäjät pystyvät vierailemaan palvelussa ja toimimaan siellä suhteellisen mukavasti.

Avustavalla teknologialla tarkoitetaan sellaista laitteistoa tai ohjelmistoa, joka avustaa ihmistä digitaalisen palvelun tai laitteen käytössä. Teknologia tarjoaa vaihtoehtoisia tapoja käyttää, hallita ja tulkita sisältöä. Avustavaa teknologiaa ovat esimerkiksi ruudunlukijat, erikoishiiret, puheentunnistusteknologiat sekä erilaiset tekstiä muuttavat ja suurentavat ohjelmat.

Avustavaa teknologiaa käyttävien näkökulmasta on tärkeää, että sivusto on teknisesti saavutettavaa. Todellinen saavutettavuus muodostuu kuitenkin vasta, kun sekä tekninen että kognitiivinen saavutettavuus toteutuu palvelussa.

Tekninen saavutettavuus on kuin portti digitaaliseen palveluun. Jos se ei ole kunnossa, portti on kiinni, jolloin tietyt käyttäjät eivät voi käyttää sivua ollenkaan. Jos vain osa siitä on kunnossa, portti on raollaan eli sen läpi pääsee ehkä juuri ja juuri, mutta vaikeasti ja epämiellyttävästi. Kun tekninen saavutettavuus on kunnossa, portti on auki ja käyttäjä pääsee asioimaan palveluun.

Käyttömukavuus ja käyttäjän kokemus palvelusta määrittyy kuitenkin kognitiivisen saavutettavuuden tason mukaan. Teknisesti saavutettavassa palvelussa ei ole ideaa, jos sisällöt ovat vaikeita ja sivuston käyttäminen epämiellyttävää.

Kogni­tiivinen saavutet­tavuus

Kognitio viittaa ihmisen tietoisuuteen ja tietojen käsittelyyn eli älyyn ja tunnekokemuksiin. Kognitiivisella saavutettavuudella tarkoitetaan sellaista suunnittelua, joka tukee ihmisen tietojenkäsittelyä sekä ymmärtämistä. Se palvelee erityisesti niitä ihmisiä, joilla on ymmärtämiseen ja kognitioon liittyviä haasteita.

Kognitiivinen saavutettavuus on tärkeää kaikille ihmisille, sillä jokaisen kognitio laskee jossain kohtaa elämää. Se tapahtuu viimeistään vanhuuden myötä, mutta kognitiiviset taidot voivat laskea myös väliaikaisesti. Väliaikainen lasku voi johtua sairaudesta, stressistä, ulkoisista kuormitustekijöistä tai väsymyksestä. Kognitiivinen saavutettavuus liittyy digitaalisessa maailmassa erityisesti palveluiden visuaaliseen suunnitteluun ja sisältöihin. Ne luovat yhdessä ympäristön, jossa käyttäjä suunnistaa, etsii tietoa ja osallistuu aktiivisesti.

Tiedos­tojen saavutet­tavuus

PDF on edelleen suosituimpia tiedostomuotoja, eikä sen suosio ole juuri vähentynyt, vaikka muut digitaaliset palvelut ovat kehittyneet valtavasti. PDF on siitä hyvä tiedostomuoto, että se säilyttää sisällön samanlaisena laitteesta ja ohjelmista riippumatta. Mutta yksi haaste PDF:n kanssa on ja se on saavutettavuus. Ja vielä erityisesti avustavan teknologian, kuten ruudunlukijoiden näkökulmasta.

Esimerkiksi verkkosivuilla avustava teknologia tulkitsee sivun koodia, jossa kerrotaan automaattisesti sivun rakenteista. PDF-tiedostossa ei ole tällaista koodia, vaan se pitää luoda siihen manuaalisesti. Tärkein työ tehdään lähdeaineistoa tehdessä eli esimerkiksi Word-tiedostossa, mutta se ei itsessään takaa tiedoston saavutettavuutta.

Niin kuin verkkosivujen koodi, myös PDF-tiedoston koodin tulee olla oikeaoppista, että avustava teknologia osaa tulkita sitä oikein. Sen takia PDF-muotoista tiedostoa käsitellään vielä saavutettavuuden näkökulmasta toisessa ohjelmassa. Vasta jälkikäsittelyn sekä huolellisten tarkistusten jälkeen voidaan todeta, että tiedosto on saavutettava.

Kuulostaa aika raskaalta, eikö niin? Siltä se tosiaan voi joskus tuntua. Sen takia tiedostojen kanssa kannattaa tehdä viisaita valintoja oman organisaation tilanteen mukaan.

Selko­kieltä vai selkeää yleis­kieltä?

Koska selkokieli on kohdennettu tietyille ihmisryhmille, se ei sovi kaikkiin tilanteisiin. Siksi sitä pitää käyttää harkiten. Selkokielestä voidaan kuitenkin poimia elementtejä omaan tekstiin, jolloin kirjoitetaan selkeää yleiskieltä. Se huomioi erilaiset käyttäjät tavallista yleiskieltä paremmin.

Selkeän tekstin kirjoittamisen ajattelisi olevan helppoa, mutta sitä se ei suinkaan ole. Asia pitää tuntea hyvin, että pystyy arvioimaan, mikä on tärkeää, mitä voidaan jättää kertomatta ja millä tavoin asian voi ilmaista selkeimmin. Se vaatii siis paitsi selkokielen tai selkeän kielen osaamista, mutta myös käsiteltävän asian tuntemista.

Selkeä kieli on osa kognitiivista saavutettavuutta ja on tärkeässä roolissa tasa-arvoisen tietoyhteiskunnan rakentamisessa.