Maailma on lyhenteitä täynnä. LOL, CAPTCHA, esim. ja muut vilisevät kirjoituksissa päivittäin. Lyhenteiden tarkoituksena on lyhentää tekstiä erityisesti pitkien ja toistuvien asioiden osalta. Niin kuin kieli yleensä, myös lyhenteet heijastelevat ympäröivää maailmaa, kulttuuria ja ilmiöitä. Siksi erityisesti nuoret suosivat lyhenteitä teksteissään ja puheissaan.
Helppolukuisen tekstin ajatuksena on, että lukija voi keskittyä täysin tekstin sanoman miettimiseen. Jos teksti on itsessään vaikeaa, siirtyy lukijan keskittyminen sanomasta tekstin ymmärtämiseen. Se aiheuttaa kuormitusta ja heikentää tekstin vaikuttavuutta. Helppolukuinen teksti etenee jouhevasti ja sen kieli on mietitty kohderyhmälle sopivaksi.
Ymmärrettävyyden näkökulmasta suhtautuminen lyhenteisiin on yksiselitteinen. Mitä vähemmän, sen parempi. Mutta miksi? Esimerkiksi selkokieli ja WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) tarjoavat tälle selityksen.
Lyhenteet katkaisevat lukukokemuksen
Siinäpä se tiivistetysti. Lyhenne keskellä tekstiä saa lukijan pysähtymään hetkeksi ja pohtimaan sen tarkoitusta. Tämä voi tapahtua millisekunniksi tai jopa minuutin ajaksi. Joka tapauksessa lukeminen keskeytyy.
Erityisesti pisteen sisältävät lyhenteet, kuten esim. katkaisevat lauseen luonnollisen kulun. Piste osoittaa yleensä virkkeen loppumista, joten keskellä lausetta oleva piste vaikeuttaa lauseen ymmärtämistä ja voi pysäyttää lauseen lukemisen hetkeksi. Lukija voi joutua palaamaan taaksepäin ja lukemaan lauseen uudelleen ymmärtääkseen kokonaisuuden.
Lyhenteiksi lasketaan myös tietyt merkit, kuten prosentti (%), pykälä (§) sekä euro (€). Ne säästävät tilaa, mutta saavat lukijan pohtimaan oikeaa sanamuotoa lauseyhteydessä. Pitkän muodon hyötynä on se, että sanamuoto tarjotaan lukijalle automaattisesti. Vertaa lukukokemusta seuraavassa esimerkissä.
- Tämä maksaa 5 €.
- Tämä maksaa 5 euroa.
- TAI Tämä maksaa viisi euroa.
Näin lukijan ei tarvitse pohtia erikseen lukiessaan, mikä pääte sopii kulloiseen lauseyhteyteen.
Lyhenteet voivat aiheuttaa hankaluutta ja hilpeyttä myös ruudunlukijakäyttäjissä. Esimerkiksi lyhenne 3 h asuntoilmoituksessa voi ruudunlukijan kautta muuttua ”kolmeksi tunniksi”. Siksi suosittelisin avaamaan lyhenteet vähintään apuvälineiden käyttäjille verkkosivujen koodissa tai PDF-tiedostossa.
Lyhenteiden avaamista ei vaadita Suomen digipalvelulaissa. Se on WCAG:ssa AAA-tason vaatimus, eli kaikista saavutettavimman tason kriteeri. Se on kuitenkin hyvä toimintatapa, josta hyötyvät kaikki, joten sen voi tehdä aina silloin kun se onnistuu helposti.
Poikkeuksena vakiintuneet lyhenteet
Entä jos pitkä ilmaus toistuu tekstissä useita kertoja? Silloin lyhentäminen voi olla vaihtoehto. No mutta mitä! Juurihan sanoin, ettei lyhenteitä kannata käyttää. Niinpä. Myös tässä asiassa poikkeus vahvistaa säännön ja avainasemaan nousee tilannekohtainen harkinta.
Harkitse lyhenteen tarpeellisuus ja käytä sitä sen jälkeen johdonmukaisesti. Jos lyhennettä päätetään käyttää, avaa se ensimmäisen esiintymiskerran jälkeen ja tarvittaessa muistutuksena myös myöhemmin tekstissä. Erityisesti pitkissä teksteissä lyhenteen merkitys voi unohtua. Tällöin lukija palaa tekstissä taaksepäin tai Googlaa lyhennettä kesken lukemisen. Ei kovin hyvä asia tekstin sujuvuuden kannalta.
Joissain tapauksissa lyhenne on vakiintunut niin vahvasti käyttöön, että se tunnetaan paremmin kuin ilmauksen pitkä muoto. Tällaisia lyhenteitä ovat esimerkiksi ADHD (attention deficit and hyperactivity disorder eli tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriö) tai Unicef (United Nations Children’s Fund eli YK:n lastenjärjestö). Tällöin lyhenteen käytölle on selvä peruste, mutta se kannattaa kuitenkin avata ensimmäisen esiintymisen jälkeen.
Joskus lyhenteen käyttö voi myös olla perusteltua rajallisen tilan vuoksi. Erityisesti taulukoissa voi olla parempi käyttää lyhennettä kuin sanan tai ilmauksen pitkää muotoa. Tärkeintä on, että lyhenteitä käytetään johdonmukaisesti.
Syvin ongelma lyhenteiden kanssa on se, etteivät lukijat välttämättä tunne lyhenteitä tai pidä niitä hyödyllisinä. Siksi tässäkin asiassa tärkeintä on tuntea yleisönsä ja tehdä päätöksiä sen mukaisesti. Varo kuitenkin tekemästä oletuksia. Jos jokin lyhenne on tuttu sinulle, se ei välttämättä ole tuttu muille.