Selko Digital on mukana ohjaamassa kolmea opinnäytetyötä. Töiden tekijöitä yhdistää mielenkiinto saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. He käsittelevät saavutettavuutta eri näkökulmista ja eri alojen kautta, mikä tekee projekteista mielenkiintoisia ja monipuolisia. Osallistumme töihin tarjoamalla tukea prosessin aikana sekä tietoa saavutettavuudesta. Tässä tekstissä opinnäytetöiden tekijät esittäytyvät ja kertovat töidensä aiheista hieman lisää.

Jenny Liimatta

Jenny Liimatta hymyilee kameralle valkoisen taustan edessä. Hänellä on pitkät ruskeat hiukset ja päällään vaaleanpunainen Marimekon Unikko-kuosinen paita.

 

Aiemmassa työssäni fysioterapeuttina saavutettavuus tuli minulle tutuksi, kun työskentelin näkövammaisten asiakkaiden parissa. Nyt liiketalouden opintojeni aikana viestinnän ja digitaalisten palveluiden saavutettavuus tuntui luontevalta polulta yhdistää vanhaa osaamistani uudelle alalle. Aloin pohtimaan saavutettavuutta erilaisista näkökulmia ja mietin, miten voisin tutkia aihetta lisää opinnäytetyöni avulla.

Vaikka verkkosivujen saavutettavuudesta puhutaan jo enemmän, sosiaalisen median saavutettavuus on vielä harvinaisempi puheenaihe. Jos aiheesta puhutaan, on näkökulma usein näkövammaisissa käyttäjissä ja itse käyttökokemuksessa. Valtioneuvoston mukaan Suomessa on yli miljoona sellaista henkilöä, jotka hyötyisivät saavutettavammista digitaalisista palveluista. Sen sijaan näkövammaisia oli Suomessa vuonna 2021 noin 55 000, joista yli 70 % on heikkonäköisiä (Näkövammaisten liitto 2021). Opinnäytetyössäni haluan tuoda esille sitä näkökulmaa, että saavutettavuus ei ole vain pienen, erityistarpeisen ryhmän vuoksi tehtävä irrallinen toimenpide, vaan se helpottaa ihan kaikkien käyttäjien elämää. Väestön ikääntyessä ja palveluiden digitalisoituessa saavutettavuus tulee olemaan yhä tärkeämmässä roolissa. Saavutettavuudella luodaan helpommin käytettäviä ja ymmärrettävämpiä digitaalisia palveluita meille kaikille.

Moni yritys tekee paljon töitä brändinsä eteen sosiaalisen median kanavissa. Vastaavasti moni käyttäjä etsii nimenomaan tietoa brändeistä ja tuotteista sosiaalisen median kanavista. CWI:n vuotuisessa Core -tutkimuksessa käyttäjät nimesivät kolme yleisintä syytä käyttää eri sosiaalisen median alustoja. Sekä LinkedInissä että Instagramissa toiseksi yleisin syy käyttää kyseisiä kanavia oli seurata tai löytää tietoa tuotteista ja brändeistä. Pinterestissä tämä oli yleisin syy palvelun käyttöön. (CWI 2022.) Saavutettavampi some voisi mahdollisesti tavoittaa edes osan näistä yli miljoonasta, jotka voisivat olla kiinnostuneita yrityksen tuotteista tai palveluista. Kiinnostava ajatus, eikö?

Käytännössä opinnäytetyöni on tapaustutkimus, jossa yhden yrityksen sosiaalisen median kanavien avulla tutkin, voidaanko saavutettavuustoimenpiteillä saada muutosta orgaanisten julkaisujen menestymiseen. Mahdolliset tulokset eivät toki ole yleistettävissä, mutta voivat mahdollisesti antaa lisää tietoa aiheesta, jota ei liiemmin ole vielä tutkittu ja jonka käytännöt eivät ole vakiintuneet.

Lähteet:

Hanna Suomalainen

Hanna Suomalainen hymyilee kameralle harmaan taustan edessä, hänellä on lyhyet toiselle puolelle kammatut hiukset sekä harmaa neulepaita päällään.

Opinnäytetyöni tavoitteena on luoda rekrytoijille ohje inklusiivisen ja vammaiset työnhakijat paremmin huomioivan työpaikkailmoituksen kirjoittamiseen, sekä auttaa heitä tekemään objektiivisempia päätöksiä rekrytoinnin alkuvaiheessa. Opinnäytetyössä analysoin Suomen parhaan työpaikan (Great Place to Work®) 2022 nimikkeen voittaneiden suurten ja keskisuurten yritysten työpaikkailmoituksia tutkiakseni, kuinka niissä on huomioitu vammaiset työnhakijat yhdenvertaisen rekrytointiprosessin varmistamiseksi.

Kehitysehdotukseni perustuvat sekä aiempiin tutkimuksiin vammaisten työnhakijoiden työllistymisen esteistä, työnantajien asenteista ja päätöksenteon vinoumista käyttäytymistieteen näkökulmasta, että Suomen lakeihin ja suosituksiin es-teettömyydestä, saavutettavuudesta, yhdenvertaisuudesta, diversiteetistä ja inkluusiosta.

Salla Mikkonen

Salla Mikkonen hymyilee kameralle kaupunkimaisema takanaan, hänellä on punertavat kiharat puolipitkät hiukset, päässään harmaa pipo, kaulassaan harmaa huivi ja päällään vihreä ulkotakki.

Moi! Olen Salla Mikkonen. Tieto- ja viestintätekniikan insinööritutkintoa suorittava opiskelija. Pääaineena minulla on ohjelmistotuotanto, joten tutkin saavutettavuusasioita niin sanotusti koodarin silmin.

Saavutettavuus on merkittävä asia, joka on ollut mulla mielen päällä jo hetken, jos toisen. Kun lopputyön aika koitti, halusin siinä perehtyä kyseiseen aiheeseen. Saavutettavuus on yhdenvertaisuutta ja yhdenvertaisuus on tasa-arvoa. Kun suunnittelee ja ohjelmoi saavutettavuusasiat takaraivossa, tuottaa yhdenvertaisempia verkkosivuja. Näin ollen saavutettavuusvaatimuksiin perehtyminen, niiden tulkitseminen ja niiden kautta käyttöliittymien tuottaminen on tärkeää. Koska teen projektia koodaajataustaisena henkilönä, halua perehtyä asiaan ohjelmoijan näkökulmasta. Tätä varten haluan kohdentaa projektissa onnistumiskriteereihin, jotka ovat joko ensisijaisesti web-kehittäjille tai aiheuttavat usein hankaluuksia ohjelmoijille.

Suoritan Selko Digitalille projektin, joka tulee toimimaan perustana opinnäytetyölleni. Projektin aiheeksi rajautui lomakekomponentin suunnittelu saavutettavuuden näkökulmasta. Projektin lopputuotos tulee olemaan asiakirja tyyppinen tiedosto, johon olen koonnut ehdotuksia siitä, kuinka suunnitella ja toteuttaa saavutettavan lomakekomponentin osia onnistumiskriteerien näkökulmasta. Projektissani perehdyn ainakin WCAG-onnistumiskriteereihin 4.1.2 (nimi, rooli, arvo) ja 4.1.3 (Tilasta kertovat viestit).

Projekti ja opinnäytetyö ovat vielä alun puolella ja tiedonjano on kasvuvaiheessa. Projekti on startannut mukavasti ja odotan innolla tulevia oppeja ja koppeja.