Alt-tekstin kirjoittaminen voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä se ei suinkaan ole. Siksi jäämme usein jumiin alt-teksteihin koulutuksissamme pitkiksikin ajoiksi. Se on aihe, joka aiheuttaa aina aluksi hämmennystä ja josta osallistujat haluavat jäädä keskustelemaan pitkäksi aikaa.
Käymme koulutuksissamme huolellisesti läpi hyvän alt-tekstin kriteerit (linkki avaa aiheesta kertovan blogitekstin), jonka jälkeen osallistujat saavat harjoitella. Annamme heille jonkin kuvan malliksi sekä muutaman eri asiayhteyden, jossa kuva voisi esiintyä. Osallistujien tehtävänä on kirjoittaa kuvalle alt-teksti jokaisessa eri asiayhteydessä.
Tehtävän tarkoituksena on opettaa alt-tekstin tilannesidonnaisuudesta ja auttaa osallistujia ymmärtämään niiden käyttötarkoitusta. Ja lähes poikkeuksetta vastaukset menevät pieleen ensimmäisellä yrittämällä.
”Kuvaile se, minkä silmäsi näkee kuvassa”
Kuvaile se, mitä näet. Tämä on yleisin ohje, jonka annamme yksinkertaisten kuvien alt-tekstien kirjoittamiseen. Niiden ideana on välittää sitä visuaalista tietoa, minkä näkevä käyttäjä saa kuvasta. Esimerkiksi kaavioissa tietoa on puolestaan enemmän, jolloin kaavion sisällön tulkinta on tärkeintä. Mikä on olennaisinta tässä kuvassa suhteessa ympäröivään tekstiin ja julkaisun asiayhteyteen?
Neutraalius on myös yksi vaikeimpia asioita alt-tekstien kirjoittamisessa. Luomme kuvista välittömästi mielipiteitä sekä ajatuksia, jotka helposti heijastuvat alt-tekstin sisältöön. Onneksi kielestämme löytyy myös paljon neutraaleja sanoja, joilla voi kuvailla kuvassa näkyvää. Joku asia voi olla esimerkiksi koukeroinen, koristeellinen, pelkistetty, värikäs tai hillitty. Kuvaavia, mutta neutraaleja sanoja.
Alt-tekstin rooli ja sanasto
Alt-tekstin pituus kertoo kuvan roolista tekstissä. Jos kuva sisältää paljon uutta tietoa, on alt-teksti myös luonnollisesti pidempi ja kuvaa tarkemmin kuvasta välittyvän tiedon. Jos kyseessä on taas kuvituskuva, riittää yhden lauseen lyhyt alt-teksti. Kuvituskuvien alt-tekstiksi riittää usein vain muutaman sanan kuvailu. ”Näkymä peltomaiseman yli kesällä, pellon takana on vesistöä” tai ”Punainen rintamamiestalo kukkulan päällä” sisältävät jo paljon enemmän tietoa ja osoittavat lukijalle, että hänet on huomioitu.
Käyttäjät arvostavat tilanteen huomioimista ja toivovat joustavuutta alt-teksteihin. Alt-tekstin luettavuus kärsii helposti, kun tekstissä on paljon kuvailua eli käytännössä peräkkäisiä adjektiiveja. Siksi kannattaa miettiä huolellisesti, millä tasolla kuvaa kannattaa milloinkin kuvailla.
Sellaiset tilanteet voivat olla ongelmallisia, joissa joku muu kuin sisällön kirjoittaja tekee alt-tekstit. Yksinkertaisissa esityksissä haaste on pienempi, mutta erikoisalojen julkaisuissa tällä on suora vaikutus alt-tekstien laatuun. On aina parempi, että asiantuntija ja sisällön kirjoittaja kirjoittaa itse myös alt-tekstit. Hän osaa kiinnittää lukijan huomion oikeisiin ja olennaisiin asioihin sekä käyttää asiaankuuluvia sanoja.
Tilannesidonnaisuus
Alt-tekstien kieliasu riippuu täysin asiayhteydestä sekä sisällön kohderyhmästä. Aivan kuin sisältökin. Jos kohderyhmänä on suuri yleisö, kannattaa suosia yleiskielisiä sanoja ja helppoja lauserakenteita. Jos sisältö on puolestaan tarkoitettu ammattilaisille, voi ammattisanastoa käyttää vapaammin.
Mieti siis alt-tekstien sisältö huolellisesti. Jos kuvalla ei ole minkäänlaista informaatioarvoa, voi ehkä olla perusteltua jättää koko kuva pois julkaisusta. Jos haluat pitää kuvan somistuksena sivulla, jätä sen alt-teksti tyhjäksi, jolloin avustava teknologia ei huomioi kuvaa lainkaan.
