Aamuisin herään hiljalleen kirkastuvaan valoon makuuhuoneessa, olen ajastanut sen puhelimella etukäteen. Näen jonkin verran valoa, joten kirkas valo on huomattavasti mukavampi tapa herätä kuin korvan vieressä huutava herätyskello. Älyvalojen ohjaus onnistuu puhelimella, mutta älyvalojen ohjaussovelluksessa olisi vielä kehitettävää. Esimerkiksi valojen kirkkautta ei pysty säätämään ruudunlukijalla, ja useilta painikkeilta puuttuu rooli, eli en saa tietoa elementin toiminnallisuudesta.
Herätessäni näen ensimmäiseksi kellonajan ranteessa olevasta älykellosta. Käytän kelloa ruudunlukijan eli tässä tapauksessa VoiceOverin avulla. Seinäkelloa en omista, kun en näkisi sellaisesta kellonaikaa katsoa.
Älykellossa on kellonajan lisäksi paljon hyödyllisiä ominaisuuksia, joista on apua arjessa, kuten treenien seuraaminen, syketiedot, sääennuste, ja vaikkapa stereoiden voimakkuuden ohjaus onnistuu myös sillä. Lisäksi pidän siitä, että saan kaikki ilmoitukset kelloon, eikä tarvitse koko ajan pitää puhelinta lähettyvillä.
Älypuhelin on ykkönen, pesukone kakkonen
Eniten hyötyä arjessani heti älypuhelimen jälkeen on ollut älypesukoneesta, uskokaa tai älkää. Yleensä näkövammainen joutuu muistamaan paljon enemmän asioita kuin normaalisti näkevä ihminen. Muistettavana on esimerkiksi mihin asentoon uunin kytkimet täytyy laittaa saadakseen uunin lämpiämään tasaisesti tasan 200 asteeseen, tai kuinka mikroon saa asetettua 45 sekuntia, tai mistä pesukoneessa se oikea pesuohjelma oikein löytyikään. Viimeiseen ongelmaan älypesukone on tuonut ratkaisun, kun pesuohjelman saa valittua ja räätälöityä mobiilisovelluksen kautta. Sieltä saa valittua haluamansa pesuohjelman, lisättyä ohjelmia suosikeihin, muokattua pesuohjelman lämpötilaa, linkousta ja huuhtelua sekä valittua sopivan kuivausajan, jos käytössä on kuivaava pyykinpesukone.
Ennen käytin aina vain yhtä esiohjelmoitua pesuohjelmaa minkä olin opetellut, kun taas nyt voin huolehtia oikeanlaisesta pyykinpesusta. Se on ekologisempaa ja pidentää vaatteiden käyttöikää merkittävästi. Toivoisin, että kaikissa kodinkoneissa olisi samanlainen mahdollisuus, mutta valitettavasti muita kodinkoneita joudun käyttämään vielä perinteisillä kytkimillä ja opettelemaan ulkoa ja laskemaan, montako pyöräytystä tai painallusta mikäkin toiminto vaatii.
Sovellukset sujuvan käytön varmistajana
Älypuhelin on avainasemassa kaikkien älylaitteiden käytössä ja olisikin tärkeää, että ohjaussovellukset olisivat saavutettavia apuvälineohjelmilla. Aika usein törmään kuitenkin sovelluksiin, jotka ovat vain osittain käytettävissä. Onneksi aika harvoin enää törmää sovelluksiin, mitkä eivät toimi lainkaan ruudunlukuohjelmalla.
Sovelluksista käytän eniten pankki- ja vakuutuspalveluita, ruokakauppaa, sekä ruoan kotiinkuljetuspalveluita. Sen lisäksi voin lukea päivän postit tai pyytää videopuhelun avulla apua tutulta tai tuntemattomalta puhelimella. Näkövammaisille on myös oma navigointisovellus, joka antaa enemmän tietoa ympäristöstä, mahdollistaen turvallisemman liikkumisen yksin kävellessä. Kotistereoiden ohjaus onnistuu myös puhelimella.
Viime vuosina myös televisioihin on tullut erilaiset ihmiset huomioonottavia käytettävyyttä parantavia ominaisuuksia, kuten ruudunlukuohjelma tai zoomaus. Tämä mahdollistaa myös näkövammaisen itsenäisesti käyttävän älytelevision ominaisuuksia, joita aikaisemmin ei ollut mahdollista käyttää. Kehitys älytelevisioiden apuvälineohjelmissa on kuitenkin vielä aika alussa, mutta yleisimpiä toimintoja pääsee tällä hetkellä käyttämään.
Tabletit ovat nykyään lähes verrattavissa älypuhelimiin, mutta etenkin heikkonäköisille ihmisille on apua tablettien suuremmasta näytöstä. Tablettiin saa usein myös kytkettyä kotelomallisen näppäimistön, mikä parantaa sen käytettävyyttä ja voi korvata tällöin perinteisen kannettavan tietokoneen.
