Esteettömyys on monelle tuttu termi. Sen eteen on tehty paljon työtä kaupunkikuvassa ja julkisessa infrastruktuurissa, toki parannettavaakin riittää. Kaikkien ihmisten on tärkeää päästä palveluiden ääreen ja liikkumaan esteettömästi mahdollisista rajoitteista huolimatta.

No mitä nyt, kun palveluita siirretään kiihtyvään tahtiin verkkoon ja fyysisten palveluiden määrä vähenee jatkuvasti? Onnistuuko verkkopalveluiden käyttö kaikilta käyttäjiltä samalla tavalla ja samoilla määrityksillä? Nykyisellään ei ihan onnistu, sillä verkkopalvelut eivät tue kaikkia erilaisia käyttötapoja. Onneksi verkkopalveluista voidaan tehdä esteettömiä kuten infrastruktuuristakin, tai kuten verkossa termi kuuluu: saavutettavia.

Suomessa yli miljoonaa ihmistä tarvitsee saavutettavia palveluita. Jos palvelut eivät ole saavutettavat jää valtava määrä ihmisiä osittain ja jopa kokonaan digitaalisten palveluiden ulkopuolelle.

Saavutettavuutta tukevat lait ja sopimukset

Näihin epäkohtiin on tartuttu kansainvälisin sopimuksin, EU direktiivein sekä kansallisella lainsäädännöllä. Vuonna 2006 YK:n yleiskokous hyväksyi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Sopimuksen tarkoituksena on turvata vammaisten oikeudet osallistua yhdenvertaisesti yhteiskunnan eri toimintoihin, mukaan lukien digitaaliset palvelut. Suomi allekirjoitti sopimuksen 2007 ja se astui voimaan kesäkuussa 2016. Sopimuksen tarkoituksena on varmistaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuus ja tasavertaiset mahdollisuudet osallistua kaikkeen toimintaan yhteiskunnassa.

EU:n saavutettavuusdirektiivi tuli voimaan 2016 ja sitä seurannut kansallinen laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, toiselta nimeltään digipalvelulaki, käynnistyi portaittain vuonna 2019. Digipalvelulain lisäksi Suomessa moni muu laki tukee saavutettavuutta. Kattava esittely löytyy Etelä-Suomen aluehallintoviraston saavutettavuusvaatimukset.fi -sivuston “Muita lakeja” -osiosta.

Saavutettavuusdirektiivin ja kansallisen lain tarkoitus on turvata kaikkien yhdenvertainen mahdollisuus käyttää verkko- ja mobiilipalveluita ja myös ymmärtää niiden sisältö. Toistaiseksi laki koskee valtiota, kuntia ja muita viranomaisia, useita järjestöjä sekä monia julkisoikeudellisia toimijoita. Myös jotkut yksityisen sektorin toimijat kuuluvat lain piiriin, kuten pankit ja finanssisektori.

Digipalvelulaki käytännössä

Digipalvelulaki velvoittaa lain piiriin kuuluvia tahoja noudattamaan kolmea keskeistä vaatimusta.

  1. Palvelun ja sen sisältöjen tulee täyttää saavutettavuusvaatimukset.
  2. Palvelusta tulee löytyä saavutettavuusseloste, jossa kerrotaan kuinka saavutettava palvelu on. Sitä varten palvelusta tulee teettää saavutettavuusarviointi tai -auditointi.
  3. Palvelussa tulee olla mahdollisuus lähettää sähköisesti saavutettavuuteen liittyvää palautetta ja palautteeseen tulee vastata 14 päivässä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston saavutettavuuden valvonnan yksikkö valvoo lain toteutumista Suomessa.

Digipalvelulain saavutettavuusvaatimukset perustuvat käytännössä W3C:n (World Wide Web Consortium) tuottamaan WCAG 2.1 -ohjeistuksen (Web Content Accessibilty Guidelines) A- ja AA-tasoihin pois lukien suorien verkkolähetysten ohjeistukset. Ohjeistus pitää sisällään neljä periaatetta:

  1. Havaittavuus – verkkopalvelussa oleva tieto on oltava havaittavissa eri tavoin kuten avustavilla teknologioilla
  2. Hallittavuus – navigointi palvelussa tulee olla hallittavaa ja onnistuttava eri tavoin kuten näppäimistöllä
  3. Ymmärrettävyys – verkkopalvelun tulee olla ymmärrettävä niin sisällöllisesti kuin rakenteeltaan
  4. Toimintavarmuus – verkkopalvelun tulee toimia odotetusti ja erilaisilla avustavilla teknologioilla

Saavutettavuudesta hyötyvät kaikki

Saavutettavuus on tärkeä asia ja yksityisen sektorin olisi hyvä ottaa se huomioon omissa digitaalisissa palveluissaan, vaikka laki ei siihen Suomessa velvoittaisikaan. Esimerkiksi Norjassa ja Yhdysvalloissa saavutettavuus ulottuu myös yksityiseen sektoriin.

Saavutettavuuden huomioon ottaminen laajentaa potentiaalista asiakaskuntaa. Mikä tärkeintä, saavutettavuuden huomioiminen on hyvää palvelua, ihmisten kunnioittamista, edelläkävijyyttä, vastuullista toimintaa ja yhdenvertaisuuden edistämistä. Saavutettavuus hyödyttää kaikkia käyttäjiä, sillä se lisää käytettävyyttä ja ymmärrettävyyttä.

Haluatko tietää kuinka saavutettavat verkkopalvelusi ovat? Ota yhteyttä ja pohditaan yhdessä, kuinka edetä saavutettavuuden parantamiseksi.

Lakien ja toimeenpanojen päivämääriä
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

  • 13.12.2006 – yleissopimus hyväksytään YK:n yleiskokouksessa
  • 30.3.2007 – Suomi allekirjoittaa sopimuksen
  • 3.5.2008 – sopimus astuu voimaan kansainvälisesti
  • 10.6.2016 – YK:n vammaissopimus astuu voimaan Suomessa

EU:n saavutettavuusdirektiivi ja kansallinen laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta eli digipalvelulaki

  • 22.12.2016 – EU:n saavutettavuusdirektiivi astuu voimaan
  • 1.4.2019 – kansallinen laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta astui voimaan
  • 23.9.2019 – lain soveltaminen verkkosivustoihin, jotka ovat julkaistu 23.9.2018 tai sen jälkeen, alkaa
  • 23.9.2020 – ennen 23.9.2018 julkaistujen verkkosivustojen tulee olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia
  • 23.6.2021 – Mobiilisovellusten tulee olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia