Digitaalinen saavutettavuus
Tervetuloa tutustumaan digitaaliseen saavutettavuuteen! Tältä sivulta löydät perustietoja saavutettavuudesta, siihen liittyvästä lainsäädännöstä sekä esimerkkejä saavutettavuudesta eri tilanteissa.
Lisää saavutettavuudesta blogissammeMitä on saavutettavuus?
Saavutettavuus poistaa käyttämisen esteitä digitaalisista palveluista eli on digitaalista esteettömyyttä. Saavutettavuus tuo siis digitaalisessa muodossa esitetyn tiedon kaikkien saataville. Ja koska tieto on valtaa ja monen toiminnon edellytys, luo saavutettavuus ihmisille tasavertaisen mahdollisuuden kuluttaa sisältöjä, saada tietoa ja tehdä omaan elämään liittyviä päätöksiä.
Saavutettavuus palvelee erityisesti sellaisia ihmisiä, joilla on haasteita verkkosisällön havaitsemisessa ja ymmärtämisessä. Siitä on kuitenkin hyötyä jokaiselle.
Käytännössä saavutettavuus on sekä teknisiä että sisällöllisiä toimia, jotka parantavat palvelun laatua ja toimivuutta. Saavutettavassa palvelussa kaikki voivat
- käyttää palvelua avustavalla teknologialla
- havaita palvelussa esitetyn sisällön
- liikkua ja löytää etsimänsä
- ymmärtää sisältöä.
Laajemmin ajateltuna palvelun tarjoama tieto puolestaan antaa ihmiselle mahdollisuuden toimia ohjeiden mukaisesti. Esimerkiksi terveydenhuollossa ohjeet ovat tärkeä osa terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoa. Ilman saavutettavuutta moni ihminen jää kokonaan palvelun tai sisällön ulkopuolelle, millä voi olla haitallisia seurauksia.
Saavutettavuutta vaaditaan laissa
Suomessa on voimassa kaksi EU-tason direktiiviä: saavutettavuusdirektiivi, joka koskee suurinta osaa julkisista toimijoista ja esteettömyysdirektiivi, joka koskee erityisesti kuluttajapuolelle myyvää yksityistä sektoria. Käytännössä molempien direktiivien piiriin kuuluvia toimijoita koskee laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta eli tuttavallisemmin digipalvelulaki.
Jos et tiedä, kuulutteko digipalvelulain piiriin, tutustu lain soveltamisalaan Suomen valvovan viranomaisen eli Traficomin sivuilla. Olemme koonneet tietoa myös esimerkiksi Esteettömyysdirektiivi-sivulle.
Tutustu Esteettömyysdirektiiviin
Laki perustuu WCAG-ohjeistukseen
Lain vaatimukset puolestaan perustuvat W3C:n verkkosisällön saavutettavuusohjeistukseen eli Web Content Accessibility Guidelines 2.1 – ohjeistukseen (WCAG), josta vaaditaan A- sekä AA-tasojen toteuttamista. Lisäksi laki vaatii EN 301 549-standardin vaatimusten toteuttamista, mikä tuo muutamia lisävaatimuksia esimerkiksi mobiilisovelluksille, joihin WCAG ei ota kantaa.
Ohjeistuksen mukaisesti palveluiden tulee olla
- havaittavia
- hallittavia
- ymmärrettäviä
- toimintavarmoja.
WCAG:ssa jokainen näistä osa-alueista jakautuu tarkempiin ohjeisiin eli onnistumiskriteereihin, joita palvelun tulee noudattaa. Ohjeistus ottaa kantaa erityisesti teknisiin, mutta myös sisällöllisiin asioihin. Se pyrkii varmistamaan esimerkiksi sen, että avustavaa teknologiaa tai pelkkää näppäimistöä käyttävät ihmiset pystyvät käyttämään palveluita ilman ongelmia.
Saavutettavuuden osa-alueet
Tekninen saavutettavuus
Tekninen saavutettavuus tarkoittaa sitä, että sivusto toimii teknisesti eri käyttäjille, apuvälineille sekä laitteille. Se liittyy pääasiassa ohjelmistokehitykseen ja siihen vaikutetaan digitaalisen palvelun koodissa. Teknisen saavutettavuuden näkökulmasta WCAG-ohjeistuksen toteuttaminen on hyvä alku. Se varmistaa, että erilaiset käyttäjät pystyvät vierailemaan palvelussa ja toimimaan siellä suhteellisen mukavasti.
Tekninen saavutettavuus on kuin portti digitaaliseen palveluun. Jos se ei ole kunnossa, portti on kiinni, jolloin tietyt ihmiset eivät voi käyttää sivua ollenkaan. Jos vain osa siitä on kunnossa, portti on raollaan eli sen läpi pääsee ehkä juuri ja juuri, mutta vaikeasti ja epämiellyttävästi. Kun tekninen saavutettavuus on kunnossa, portti on auki ja käyttäjä pääsee asioimaan palveluun esimerkiksi avustavalla teknologialla.
Käyttömukavuus ja käyttäjän kokemus palvelusta määrittyy kuitenkin kognitiivisen saavutettavuuden tason mukaan. Teknisesti saavutettavassa palvelussa ei ole ideaa, jos sisällöt ovat vaikeita ja sivuston käyttäminen epämiellyttävää.
Saavutettava koodi
Saavutettava koodi on laadukasta, noudattaa parhaita käytäntöjä ja huomioi saavutettavuuden tarvittaessa erikseen. Saavutettavuus kannattaa huomioida koodissa alusta asti osana prosessia, ihan niin kuin rakennusarkkitehtuurissa: On kallista ja hankalaa suunnitella rakennu ensin kokonaan valmiiksi ja sitten vasta miettiä esteettömyysratkaisuja, kuten ramppien sijaintia tai pyörätuolilla liikkumista.
Kun koodi on toteutettu oikein, pystyy avustava teknologia tulkitsemaan sitä ja välittämään tietoa käyttäjälle palvelun elementeistä. Esimerkiksi näkövammainen käyttäjä tarvitsee tiedon siitä, millainen sisältö on kyseessä ja miten hänen pitää sen kohdalla toimia.
Saavutettava koodi on myös toimintavarmaa: se toimii varmasti kaikilla eri laitteilla, eri käyttöjärjestelmissä ja näyttökokojen kanssa. Se tuo myös selkeyttä kehitystyöhön, koska on selvää, miten tiettyjen asioiden täytyy toimia.
Esimerkiksi lomakkeissa käyttäjän täytyy saada tieto:
- millainen elementti on kyseessä (täytettävä kenttä vai esimerkiksi pudotusvalikko)
- elementin tila (onko jotain esimerkiksi valittuna valmiiksi)
- onko kenttä pakollinen
- mikä tieto kenttään täytyy antaa
- missä muodossa tieto täytyy antaa.
Jos pakollinen kenttä jää tyhjäksi, täytyy apuvälinekäyttäjän saada siitä tieto. Saman tiedon täytyy olla saatavilla myös visuaalisesti näkeville käyttäjille.
Koodissa täytyy myös varmistaa, että palvelua pystyy käyttämään pelkällä näppäimistöllä ja että elementit saavat kohdistuksen loogisessa järjestyksessä.
Tässäkin täytyy huomioida visuaaliset asiat: että kohdistus on koko ajan näkyvissä ja että sen kontrasti on riittävä.
Kognitiivinen saavutettavuus
Kognitio viittaa ihmisen tietoisuuteen ja tietojen käsittelyyn eli älyyn ja tunnekokemuksiin. Kognitiivisella saavutettavuudella tarkoitetaan sellaista suunnittelua, joka tukee ihmisen tietojenkäsittelyä sekä ymmärtämistä. Se palvelee erityisesti niitä ihmisiä, joilla on ymmärtämiseen ja kognitioon liittyviä haasteita.
Kognitiivinen saavutettavuus on tärkeää kaikille ihmisille, sillä jokaisen kognitio laskee jossain kohtaa elämää. Se tapahtuu viimeistään vanhuuden myötä, mutta kognitiiviset taidot voivat laskea myös väliaikaisesti. Väliaikainen lasku voi johtua esimerkiksi
- sairaudesta
- stressistä
- ulkoisista kuormitustekijöistä (kova meteli tai kiire)
- väsymyksestä.
Kognitiivinen saavutettavuus liittyy digitaalisessa maailmassa erityisesti palveluiden visuaaliseen suunnitteluun ja sisältöihin. Ne luovat yhdessä ympäristön, jossa käyttäjä suunnistaa, etsii tietoa ja osallistuu aktiivisesti.
Kun kognitiivinen saavutettavuus on otettu huomioon:
- palvelua on miellyttävä käyttää
- käyttäjä ei kuormitu palvelussa asioimisesta
- tieto löytyy helposti
- teksti on ymmärrettävää.
Kun sekä tekninen että kognitiivinen saavutettavuus on huomioitu, nousee palvelun taso seuraavalle tasolle. Se näkyy paitsi käyttäjämäärissä, mutta myös asiakastyytyväisyydessä. Jokainen meistä pitää selkeistä ja helppokäyttöisistä palveluista.
Saavutettavuudessa alkuun auttaa saavutettavuusauditointi, jossa sivuston saavutettavuutta arvioidaan WCAG-vaatimuksiin peilaten.
Tutustu saavutettavuusauditointiin
Usein kysyttyä saavutettavuudesta
Mitä eroa on saavutettavuudella ja käytettävyydellä?
Saavutettavuus ja käytettävyys liittyvät vahvasti toisiinsa, mutta sanoilla on pieni sävyero. Saavutettavuus varmistaa, että kaikki ihmiset voivat käyttää palvelua, kun käytettävyys huolehtii, että palvelun käyttäminen on mahdollisimman miellyttävää.
Periaatteessa on mahdollista, että verkkosivu on saavutettava, mutta sen käytettävyys on huono. Jos saavutettavuutta ajatellaan kuitenkin teknisiä kriteerejä laajemmin, kuuluu käytettävyys kiinteästi osaksi saavutettavaa suunnittelua. Eli aika käsi kädessä näiden kahden käsitteen kanssa mennään.
Onko saavutettavuus pakollista?
Saavutettavuus on pakollista joillekin toimijoille lähes kaikkialla läntisellä pallonpuoliskolla. Saavutettavuudesta säädetään EU:n tasolla, mutta myös sen ulkopuolella. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Norjassa saavutettavuutta vaaditaan lähes samalla tasolla kuin EU:ssa.
Suomessa saavutettavuus on pakollista julkisen sektorin verkkopalveluissa ja sisällöissä sekä joidenkin kuluttajille kohdennettujen yksityisten toimijoiden palveluissa.
Ketä saavutettavuusvaatimukset koskevat?
Saavutettavuusvaatimukset koskevat suomessa esimerkiksi seuraavia toimijoita ja palveluita:
- julkinen sektori ja julkiset hankinnat
- rahoitus- ja pankkipalvelut
- kuluttajille myyvät verkkokaupat (ja ajanvarausjärjestelmät)
- kuluttajakäyttöiset tietokoneiden käyttöjärjestelmät ja älypuhelimet
- maksupäätteet
- itsepalveluautomaatit, kuten
- pankkiautomaatit
- lippuautomaatit
- lähtöselvitysautomaatit
- muut interaktiiviset itsepalvelupäätteet, jotka eivät ole kulkuneuvojen kiinteitä osia
- sähköiset lukulaitteet
- tietoliikenne- ja viestintäpalvelut
- hätänumeroon (112) soittaminen.
Mitkä ovat yleisimpiä saavutettavuuspuutteita?
Auditoijiemme kokemuksen mukaan yleisimpiä puutteita palveluissa ovat:
- ongelmat elementtien saavutettavien nimien, roolien ja tilojen kanssa
- elementti ei saa näppäimistökohdistusta
- epäselvät linkit (esimerkiksi pelkät ”lue lisää”-linkit)
- huonosti kuvaavat otsikot tai epäloogiset otsikkotasot.
Klassisia esimerkkejä ovat myös puuttuvat alt-tekstit ja kontrastit.
Mikä on WCAG?
WCAG eli Web Content Accessibility Guidelines on W3C:n ylläpitämä verkkosisällön saavutettavuusohjeistus. Se määrittelee saavutettavuutta käytännön tasolla erityisesti koodin ja käyttöliittymän näkökulmasta.
Monissa valtioissa WCAG:n versio 2.1 on lainsäädännön vaatimusten pohjana ja usein laki vaatii ohjeistuksen A- ja AA-tasojen noudattamista. WCAG:sta on julkaistu versio 2.2, joka täydentää 2.1-versiota yhdeksällä uudella kriteerillä. WCAG 2.2:n odotetaan nousevan lainsäädäntöön lähivuosina.
Mikä on avustava teknologia?
Avustavalla teknologialla tarkoitetaan sellaista laitteistoa tai ohjelmistoa, joka avustaa ihmistä digitaalisen palvelun tai laitteen käytössä. Teknologia tarjoaa vaihtoehtoisia tapoja käyttää, hallita ja tulkita sisältöä.
Avustavaa teknologiaa ovat esimerkiksi
- ruudunlukijat
- erikoishiiret
- puheentunnistusteknologiat
- erilaiset tekstiä muuttavat ja suurentavat ohjelmat.
Avustavaa teknologiaa käyttävien näkökulmasta on tärkeää, että sivusto on teknisesti saavutettavaa. Todellinen saavutettavuus muodostuu kuitenkin vasta, kun sekä tekninen että kognitiivinen saavutettavuus toteutuu palvelussa.
Miten korjata saavutettavuusongelmia?
Lyhyesti ja ytimekkäästi:
- Tunnista puutteet.
- Korjaa puutteet parhaiden käytäntöjen mukaisesti.
- Varmista toimivuus testaamalla uudelleen eri teknologioilla ja apuvälineillä.
Koska puutteiden tunnistaminen vaatii erikoistumista, lista voisi kuulua myös näin:
- Teetä palveluun saavutettavuusauditointi.
- Korjaa puutteet auditointiraportin mukaisesti.
- Tarkistuta korjaukset auditoinnin tehneellä taholla.
Korjaus ongelmaan riippuu täysin puutteen luonteesta ja palvelun teknologiasta, joten tätä yksityiskohtaisempaa ohjetta on vaikea antaa.
Tiedostojen saavutettavuus
PDF on edelleen suosituimpia tiedostomuotoja, vaikka muut digitaaliset palvelut ovat kehittyneet valtavasti. PDF on siitä hyvä, että se säilyttää sisällön samanlaisena laitteesta ja ohjelmista riippumatta. Yksi haaste PDF:n kanssa kuitenkin on ja se on saavutettavuus. Erityisesti se aiheuttaa haasteita avustavan teknologian kuten ruudunlukijoiden näkökulmasta.
Tähän tiedoston saavutettavuus perustuu:
Esimerkiksi verkkosivuilla avustava teknologia tulkitsee sivun koodia, joka kertoo sivun rakenteista ja sisältötyypeistä. PDF-tiedostossa ei kuitenkaan ole tällaista koodia automaattisesti, vaan se pitää luoda siihen erilaisten toimenpiteiden kautta. Tärkein työ tehdään lähdeaineistossa eli esimerkiksi Word-tiedostossa, mutta se ei vielä takaa PDF-muotoon viedyn tiedoston saavutettavuutta.
Niin kuin verkkosivujen koodi, myös PDF-tiedoston koodin tulee olla oikeaoppista, että avustava teknologia osaa tulkita sitä oikein. Sen takia PDF-muotoisen tiedoston saavutettavuus täytyy joskus viimeistellä toisella ohjelmalla (sekin manuaalisesti). Vasta viimeistelyn sekä huolellisten tarkistusten jälkeen voidaan todeta, että PDF-tiedosto on saavutettava ja lain vaatimusten mukainen. PDF-tiedoston viimeistely on teknistä ja aikaavievää työtä, eikä kaikkien työntekijöiden voida odottaa osaavan sitä.
Kuulostaa aika raskaalta, eikö niin? Siltä se tosiaan voi joskus tuntua. Sen takia tiedostojen kanssa kannattaa tehdä viisaita valintoja oman organisaation tilanteen mukaan.
Tutustu saavutettavien tiedostojen ratkaisuihinYmmärrettävyys, selkeä kieli ja selkokieli
Ymmärrettävyys on toimivan vuorovaikutuksen perusedellytys. Siksi on tärkeää, että palvelussa käytetty kieli on ymmärrettävää ja käyttäjä osaa toimia oikein sen perusteella. Ymmärrettävyyttä vaaditaan laissa vain otsikkotasolla, joten on jokaisen toimijan omalla vastuulla pitää huoli siitä, että asiakkaat saavat selkoa heidän sisällöistään.
Selkeä kieli auttaa kaikkia ihmisiä tilanteesta riippumatta. Mitä selkeämpää sisältö on, sitä todennäköisempää on, että ihmiset toimivat ohjeiden mukaisesti, hoitavat asioita itsenäisesti tai käyttävät palvelujanne.
Noin 11 prosenttia suomalaisista tarvitsee selkokieltä. Se on oma suomen kielen muoto, joka on helpompaa kuin yleiskieli. Selkokieltä kirjoitetaan tarkkojen ohjeiden mukaisesti, eli kaikki selkeä teksti ei ole selkokieltä.
Selkokieltä tarvitsee erityisesti
- kielellistä tukea tarvitsevat ihmiset
- suomen kieltä opettelevat ihmiset
- ikäihmiset.
Selkokieltä vai selkeää yleiskieltä?
Koska selkokieli on kohdennettu tietyille ihmisryhmille, se ei sovi kaikkiin tilanteisiin. Siksi sitä pitää käyttää harkiten. Selkokielestä voidaan kuitenkin poimia elementtejä omaan tekstiin, jolloin kirjoitetaan selkeää yleiskieltä. Se huomioi erilaiset käyttäjät tavallista yleiskieltä paremmin.
Selkeän tekstin kirjoittamisen ajattelisi olevan helppoa, mutta sitä se ei suinkaan ole. Asia pitää tuntea hyvin, että pystyy arvioimaan
- mikä on tärkeää
- mitä voidaan jättää kertomatta
- millä tavoin asian voi ilmaista selkeimmin.
Se vaatii paitsi selkokielen tai selkeän kielen osaamista, mutta myös käsiteltävän asian tuntemista.
Selkeä kieli on osa kognitiivista saavutettavuutta ja on tärkeässä roolissa tasa-arvoisen tietoyhteiskunnan rakentamisessa.
Tutustu selkeään ja selkokieliseen viestintäänRatkaisuja digitaalisen saavutettavuuden haasteisiin
Nyt kun tiedät enemmän saavutettavuudesta, voi olla hyvä miettiä, mitä se tarkoittaa organisaatiosi näkökulmasta. Palvelutarjontamme voi auttaa pohdinnoissa, joten tutustu seuraavaksi siihen!
Se paras saavutettavuusauditointi
Selkokieli ja selkeä kieli
Saavutettavuuskoulutukset
