Selkeydestä ja ymmärrettävyydestä voisin puhua ikuisuuksiin. Siitä, miten se helpottaa informaatioähkyä, tekee sisällöstä kiinnostavaa ja loppuun asti mietittyä. Selkeys ja ymmärrettävyys ovat yksiä lempiaiheistani, vaikka välillä tykkäänkin kirjoittaa värikkäämmin. Sille on joskus tarvetta, etenkin kun sisältöä kulutetaan viihtymismielessä ja uuden oppimiseksi.
Hyödynnän selkeyttämiseen liittyvissä asioissa monia selkokielen ohjeita ja sovellan niitä. Selkokieli toimii perustana ja määritelmänä niille asioille, jotka tekevät tekstistä ymmärrettävän. Siitä huolimatta varsinaisen selkokielen kirjoittaminen jää hyvin vähäiseksi. Selkokielisten tekstien kysyntä on suhteellisen pientä ja inspiraation iskiessä selkoteksti ei usein tunnu parhaalta vaihtoehdolta. Yleinen selkeys ja selkeyttäminen toimivat taas aina.
Muutakin kuin peruskauraa
Perustekstejä selkokielestä löytyy melkein jokaiselta alan toimijalta. ”Mitä selkokieli on ja kenelle se on suunnattu” ja ”Selkokielen hyödyt” -tyyppisiä tekstejä löytyy joka nurkalta, mutta niissä aihe pyörii samaa kehää. Esitellään jotain valmista pakettia ja perustellaan sitä, miksi ja milloin se kannattaa valita. Siksi en ole kirjoittanut vastaavaa tekstiä meille. En halua toistaa jotain, mikä on jo olemassa. Tarvitsen jotain uutta, jotain kiinnostavaa. Jonkin erilaisen näkökulman tai lähestymistavan tuttuun aiheeseen. Missä se piileksii selkokielen kanssa?
Olen pohtinut esimerkiksi tässä tekstissä sitä, miten selkokieli suhtautuu muihin kielen muotoihin ja milloin sen käyttäminen on perusteltua. Lopputulema on aina sama: Tunne tekstin tavoitteet sekä kohdeyleisö ja tee sen jälkeen harkittu päätös siitä, millaista kieltä kirjoitat. Jos päädyt selkokieleen, pohdi, onko ratkaisuna selkokielinen kieliversio, kokonaan selkokielinen teksti vai riittääkö selkeä yleiskieli.
Siihen se sanottava usein loppuukin. Selkokieli on tärkeää ja sen avulla yhä useampi voi hoitaa asioitaan ja kuluttaa sisältöjä. Sen käytön tulee kuitenkin olla harkittua. Piste. Mitä tulee sen jälkeen? Miksi jostain näin tärkeästä asiasta ei ole enempää kerrottavaa?
Niin se taitaa olla, että ongelma ei ole kirjoittaa selkokielellä vaan selkokielestä. Kahden kirjaimen ero, joka muuttaa jutun luonteen kokonaan. Toistaiseksi aihe on vain kasa hajatelmia päässäni, mutta lupaan kertoa heti, kun keksin aiheesta jotain uutta sanottavaa.
Ehkä tilanne ei olekaan niin paha. Löysin kuitenkin yhden blogitekstin verran sanottavaa siitä, miten aiheesta ei ole mitään sanottavaa. Alku se on sekin.
