Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 Suomessa oli 874 314 vähintään 70 vuotta täyttänyttä henkilöä. Tuolloin lukumäärä oli kasvanut kolmessa vuodessa 100 000 henkilöllä. Samanaikaisesti päivittäisiä palveluita siirretään yhä enemmän verkkoon. Millaisia digitaalisten palveluiden käyttäjiä ikäihmiset ovat ja millaista apua he tarvitsevat? Sitä pohdimme tässä tekstissä.

Digitaalisten palveluiden tulee olla saavutettavia myös vanhuksille ja ikääntyneille. He ovat merkittävä digitaalisia palveluita käyttävä joukko ja määrä kasvaa vain tulevaisuudessa. Myös heille verkkopalveluiden käytöstä tulee tehdä mahdollisimman helppoa. Moni digilaitteita omistavan ikäihmisen omainen voi varmasti samaistua siihen, että haasteita on paljon. Mutta millaisia ja mistä ne johtuvat?

Ikäihmiset nuorille suunnitellussa maailmassa

Vanhuus tuo mukanaan niin fyysisiä kuin psyykkisiä haasteita. Iän myötä ihmisen lihakset, kuulo, näkö sekä aivojen toiminta heikkenevät. Toiminnot hidastuvat, sillä ihminen pyrkii varmistamaan asioiden turvallisen suorittamisen nopeutta hidastamalla. Aivosolujen määrän laskiessa oppiminen hidastuu etenkin, jos aivoja ei käytetä.

Elämme digitaalisessa maailmassa, jota suunnittelevat usein nuoret aikuiset omista lähtökohdistaan. Tällöin ei välttämättä osata huomioida kaikkien muiden käyttäjien tarpeita riittävästi. Ikäihmisten on vaikea pysyä mukana tässä muutoksessa. Ennen vanhaan asiat hoidettiin rauhallisesti paikan päällä, kun taas nykyään panostetaan nopeisiin digitaalisiin palveluihin.

Ikäihmiset itse kokevat haasteita digitaalisen maailman sanaston sekä lyhenteiden ymmärtämisessä. Ongelmana ei siis välttämättä ole aina verkkosivun käyttöliittymä, vaan sisällön ymmärrettävyys. Tai tässä tapauksessa ymmärtämättömyys.

Verkkosivuilla ikäihmiset eivät välttämättä uskalla kokeilla eri painikkeiden toiminnallisuuksia. Monet kokevat tarvetta esimerkiksi käyttöohjeille tai tiettyjen toimintojen ulkoa opettelulle, sillä sivustoilla liikkuminen ei tule luonnostaan. Palvelupolut tuntuvat loogisen sijaan hankalasti muistettavalta rimpsulta.

Eri sovellusten, palveluiden ja toimintojen eri käyttötarkoitukset voivat olla ikäihmisille vaikeaselkoisia. Heillä saattaa herätä kysymys: Miksi kaikki asiat eivät vain voisi hoitua samasta paikasta? Lisäksi moni asia verkossa on ilmaistu pelkin kuvakkein, joiden sisältö ei välttämättä kerro vanhemmalle väestölle mitään.

Tyypillisiä haasteita ikäihmisten digitaalisten palveluiden käytössä

  • Vaikeus painaa pieniä linkkejä ja painikkeita (erityisesti mobiilissa)
  • Vaikeus ymmärtää sivustolla esiintyvää kieltä
  • Vaikeus ymmärtää eri painikkeiden käyttötarkoituksia
  • Vaikeus nähdä sisältöä (liian pieni kontrasti)
  • Vaikeus hahmottaa sivun rakennetta ja löytää sieltä tietoa
  • Vaikeus navigoida sivustolla

Kuinka palvella ikäihmisiä paremmin?

Saavutettavuuden näkökulmasta ikäihmisten tarpeet koostuvat ennen kaikkea ymmärrettävästä sisällöstä ja selkeistä verkkosivuratkaisuista. Sivustoja suunnitellessa on hyvä pitää mielessä, ettei minkään tiedon tulisi olla käyttäjän varassa. Sivuilla liikkumisen tulisi olla loogista, mielekästä ja avustettua. Kuvaavat otsikot ja painikkeiden nimet rohkaisevat ujompaakin käyttäjää kokeilemaan ja klikkaamaan.

Sivustojen sisällön tulisi olla helposti havaittavaa, eli painikkeiden ja linkkien tulisi erottua muusta sisällöstä. Kontrastin ja tekstin tulee olla tarpeeksi suurta, jotta heikkonäköinen ikäihminen näkee käyttää palvelua. Videoiden tekstittäminen tukee puolestaan heikkokuuloista vanhusta.

Erityisesti julkisten palvelusivustojen osalta jonkinlainen käyttöohjepankki voi olla myös hyvä idea. Vanhukset kaipaavat usein kohta kohdalta ohjeistuksia tiettyjen toimintojen suorittamiseen, joten tällaisen ohjeistuksen tarjoaminen näkyvällä paikalla helpottaa käyttöä.

Digitaalisia palveluita käyttävät ja tarvitsevat kaikki iästä tai rajoitteista huolimatta. Niiden käyttäminen on osa arkipäivää aivan kuten kaupassa käynti tai syöminen. On siis tärkeää, että digitaaliset palvelut suunnitellaan kaikille käyttäjille.

Tekstissä käytettyjä lähteitä: