Se paras saavutettavuus­auditointi

Tavallisesti auditoinnissa palvelun toimintaa peilataan WCAG 2.1 (me teemme version 2.2) -ohjeistuksen A- ja AA-tasojen onnistumiskriteereihin sekä EN 301 459 – standardin vaatimuksiin. Nämä ovat Suomen lainsäädännön vaatima saavutettavuuden taso. Sitä pidetään myös saavutettavuuden minimitasona.

Hyvässä saavutettavuusauditoinnissa palvelu testataan monipuolisesti sekä tietokoneella että mobiililaitteella. Yleensä testauksessa hyödynnetään Windows- että macOS-käyttöjärjestelmiä työpöytänäkymässä sekä Android- ja iOS-käyttöjärjestelmiä mobilissa.

Niissä testausta tehdään:

• näppäimistöllä
• ruudunlukijoilla
• automaattityökaluilla
• kognitiivisen saavutettavuuden näkökulmasta
• eri kokoisilla ikkunoilla ja näytöillä myös responsiivisuuden näkökulmasta.

Auditoimme käytännössä kaikkia digitaalisia palveluita, eli

• verkkosivuja
• verkkokauppoja ja ajanvarausjärjestelmiä
• mobiilisovelluksia
• digitaalisia palveluita, jotka toimivat verkkoselaimella
• ohjelmistoja.

Tarvitset saavutettavuusauditointia, jos haluat

• selvittää palvelusi saavutettavuuden tilan
• täyttää digipalvelulain vaatimukset
• tuottaa saavutettavuusselosteen.

Auditoinnissa tunnistetaan kaikki palvelun saavutettavuuspuutteet. Se hankitaan yleensä silloin, kun halutaan oikeasti tietää palvelun saavutettavuudesta mahdollisimman kattavasti ja luotettavasti. Syitä selvitykselle on monia: lain vaatimukset, halu palvella asiakkaita paremmin tai liiketoiminnan kehittäminen saavutettavuuden avulla.

Palvelun auditointi kestää yleensä parista päivästä jopa pariin viikkoon. Tämä riippuu

• palvelun koosta
• sisältöjen määrästä
• palvelun monimutkaisuudesta
• toiminnallisuuksien määrästä.

Jokaisen palvelun auditoinnin laajuus katsotaan erikseen. Palvelua ei yleensä auditoida kokonaan vaan auditointiin valitaan

• kaikki erilaiset sivupohjat
• kaikki erilaiset sisällöt
• kaikki erilaisia toiminnallisuuksia sisältävät osa, kuten
  • haku
  • lomakkeet
  • suodattimet
  • maksuprosessi
  • laskurit.

Auditointiprojekti kokonaisuudessaan kestää tietenkin pelkkää auditointia kauemmin, koska siihen kuuluu esimerkiksi aloituspalaveri ja tulosten purku.

Perinteisessä saavutettavuusauditoinnissa sisältöjä arvioidaan WCAG 2.1:n (ja 2.2:n) vaatimusten rajoissa. Arviointi kohdistuu siis enemmän käyttöliittymään, otsikoihin ja toiminnallisuuksiin kuin sisältöjen ymmärrettävyyteen.

Meiltä voi kuitenkin ostaa auditoinnin yhteydessä myös sisältöjen tarkastuksen, jossa arvioimme sekä palvelun sisältöjen että palvelun informaatiorakenteen selkeyttä. Arvioinnin tekee kognitiiviseen saavutettavuuteen sekä selkokieleen erikoistunut asiantuntijamme.

Yleensä saavutettavuusauditointiin ei kuulu kolmannen osapuolen sisältöjen tarkistusta, koska niiden toimivuudesta ja määritysten täyttämisestä vastaa palvelun tarjoaja. Jos asiakas haluaa, voimme kuitenkin lisätä myös kolmannen osapuolen palvelun auditointiin.

Miksi? Lain piiriin kuuluva taho vastaa palvelunsa saavutettavuudesta, vaikka se sisältäisi kolmannen osapuolen tarjoamia palveluita. Kolmannelta osapuolelta kannattaakin vaatia todistusta palvelun saavutettavuuden tilasta (saavutettavuusseloste) ja suunnitelmaa saavutettavuuden kehittämisestä.

Selko Digital ei korjaa itse puutteita, mutta voimme tarvittaessa auttaa teknistä toimittajaanne puutteiden korjaamisessa. Voimme myös halutessanne auttaa etsimään tahon, joka voi tehdä korjaukset palveluun.

Saavutettavuusauditoinnin jälkeen tiedätte tarkalleen, millaisia saavutettavuuspuutteita palvelustanne löytyy. Auditoinnin avulla

• vastaatte lain vaatimuksiin
• saatte valmiit korjausehdotukset
• tiedätte, missä järjestyksessä korjaukset kannattaa tehdä.

Toimijasta riippuen auditointiin saattaa kuulua myös muita lisiä. Toisaalta kaikki saavutettavuusauditoinnit eivät myöskään tarjoa kaikkia lueteltuja hyötyjä. Kannattaa siis tutustua toimijaan ja tarjouksiin huolellisesti! Siinä apuna voi käyttää esimerkiksi saavutettavuuspalvelujen ostajan opastamme.

Se riippuu tilanteesta. Eritysesti ylläpitovaiheessa voit ja kannattaakin opetella testaamaan sivuston saavutettavuutta itse. Jos taas tavoitteenasi on tehdä palveluun saavutettavuusseloste ja tunnistaa kaikki palvelun saavutettavuuspuutteet, ei itsenäinen testaus enää yleensä riitä.

Saavutettavuus vaatii syvää erikoistumista, eikä se sisälly esimerkiksi jokaisen ohjelmistokehittäjän koulutukseen. Kannattaa siis tuntea oman osaamisen rajat ja testauksen tavoitteet ennen kuin jättää testauksen vain itsearviointiin.

Saavutettavuusseloste on digipalvelulain vaatimus. Käytännössä se on sivu, jossa kerrot käyttäjille palvelun saavutettavuudesta. Siellä käyttäjä saa tiedon niistä puutteista, joita palvelusta löytyy ja osaa varautua niihin. Samalla seloste toimii tiedoksiantona myös viranomaisten suuntaan.

Saavutettavuusselosteella

• voit kertoa, mikä palvelun tarkoitus on
• luettelet kaikki palvelusta löytyvät saavutettavuuspuutteet
• kerrot, missä käyttäjät voivat antaa palautetta palvelun saavutettavuudesta
• kerrot erilaisten palvelukohtaisten lisävaatimuksien täyttymisestä
• annat yhteystiedot valvovalle viranomaiselle (suomessa Traficomille).

Saavutettavuusselostetta varten sinun täytyy tunnistaa kaikki palvelusi saavutettavuuspuutteet eli käytännössä tehdä palveluun saavutettavuusauditointi. Esimerkiksi Selko Digitalin auditointiin kuuluu saavutettavuusseloste, jolloin sinun ei tarvitse tehdä selostetta itse ollenkaan.

Saavutettavuutta voi testata erilaisilla automaattityökaluilla, mutta ne tunnistavat vain murto-osan saavutettavuuspuutteista. Oma kokemuksemme on, että parhaatkin työkalut löytävät vain noin 10–15 prosenttia puutteista.

Perinteiseen auditointiin ei sisälly käyttäjätestausta, vaan se on asiantuntijoiden arviointi. Yksi saavutettavuusasiantuntijoistamme on kylläkin näkövammainen, eli ruudunlukijakäyttäjän näkökulma näkyy testauksessa.

Käyttäjätestaus on meillä ihan oma palvelunsa. Meillä on käyttäjätestauksiin oma saavutettavuuslähtöinen näkökulmamme, joka tuo kiinnostavaa kulmaa raporttiin. Voit pyytää tarjouksen käyttäjätestauksesta tai varata tapaamisen kanssamme lomakkeella.