Noin kuusi kuukautta sitten lokakuussa 2023 löysin itseni uuden alun ääreltä: olin aloittamassa uudessa työssä saavutettavuusasiantuntijana Selko Digitalilla. Olin valmistunut aiemmin kesällä kognitiotieteen maisteriksi, ja vaikka opintojeni aikana saavutettavuus oli tullut minulle tutuksi, tuntui uuteen rooliin hyppääminen jännittävältä. Nyt – muutama kuukausi myöhemmin ja useiden auditointien jälkeen – alun jännitys on hävinnyt mielestä lähes kokonaan omien työrutiinien tullessa tutuiksi.
Matka tähän pisteeseen on pitänyt sisällään paljon uuden opettelua, ja osa saavutettavuusasiantuntijan työn puolista ovat olleet jopa hieman yllättäviä. Päätin istua alas ja kirjata ylös joitain ajatuksia, joita minulla on noussut mieleen navigoidessani saavutettavuusmaailmaa junioriasiantuntijana. Ehkä nämä pohdinnat voivat toimia vinkkeinä muille alasta kiinnostuneille.
Mikään ei ole yksiselitteistä
Mikään ei ole mukavampaa kuin selkeät säännöt. Saavutettavuuden kohdalla alan kultaisena ohjenuorana toimii verkkosisällön saavutettavuusohjeet eli WCAG-ohjeistus. Ulkopuolisen näkökulmasta saavutettavuusauditointi voi vaikuttaa melko suoraviivaiselta puuhalta: WCAG kertoo mitä vaaditaan, asiantuntija käy sivuston läpi muistilistansa kanssa huomiot ylös kirjaillen, minkä jälkeen homma on paketissa. Jo ensimmäisen auditointini kohdalla minulle kävi selväksi, että prosessi ei ole ollenkaan näin yksinkertainen. Moneen vaatimukseen liittyy tulkinnanvaraa ja vastaan tulee koko ajan uniikkeja ongelmia. Kaksi eri saavutettavuusasiantuntijaa saattavat antaa samasta sivustosta jopa hyvinkin erilaiset kommentit. Eri näkökulmien tarkastelu ja asioiden kokonaisvaltainen hahmottaminen on äärimmäisen tärkeää.
Vaikka saavutettavuuden mukana tulevat poikkeuksien poikkeukset aiheuttavat ajoittain päänvaivaa, tekevät esiin nousevat kysymykset työstäni loppupelissä viihdyttävää. Päiväni ovat kaikkea muuta kuin pitkäveteisiä.
Koodaustaidot kunniaan
Ohjelmoinnin perusteet ovat minulle tuttuja kandiopintojeni kautta. On ollut jopa yllättävää huomata, kuinka paljon tekninen taustani on auttanut minua työssäni. Virheetön tekninen toteutus on oleellisessa osassa saavutettavan digipalvelun toteutuksessa, minkä takia työni vaatii esimerkiksi HTML-standardin ja ARIA:n ymmärtämistä. Jo pintapuolinen verkkosivustojen ohjelmointiin liittyvä tietämys mahdollistaa selkeämpien korjausehdotusten antamisen.
Kokemuksieni pohjalta neuvoisin kaikkia saavutettavuusasiantuntijan urasta haaveilevia perehtymään edes pinnallisesti web-ohjelmointiin. Aihe saattaa aiheuttaa osassa kauhun tunteita, mutta pelkoon ei ole syytä – kuka tahansa voi oppia ohjelmoinnin salat.
Toisaalta on kuitenkin tärkeää myös muistaa, että tekninen puoli ei ole kaikki kaikessa. Saavutettavuuden kognitiivinen puoli on aivan yhtä tärkeä, ja kumpaankin tarvitaan näkemyksiä.
Niin monta työkalua, niin vähän aikaa
Yksi asia on tullut minulle hyvin selväksi: markkinoilla on valtava määrä saavutettavuuteen liittyviä työkaluja. Olenkin kuukausien aikana päässyt kokeilemaan lukemattomia eri teknologioita. Testissä ovat olleet niin tunnetummat tarkastusohjelmat, kuten WAVE ja Axe, kuin erilaiset pienemmät selailemalla löydetyt työkalut. Lisäksi saavutettavuusasiantuntijan on syytä hallita eri apuvälineiden – ruudunlukijoiden tai ihan vain näppäimistön – käyttöä. Mitkä kaikista työkaluista ovat hyödyllisiä? Loppupeleissä kyseessä on pitkälti makukysymys. Tutkimalla ja kokeilemalla on mahdollista löytää teknologiat, jotka tukevat parhaiten omia tarpeita.
Moikataan kun tavataan
Kaikista työssä kokemistani asioista palkitsevimpia ovat olleet keskustelut muiden saavutettavuuden parissa toimivien ihmisten kanssa. Suosittelen lämpimästä erilaisiin tapahtumiin osallistumista ja muiden kanssa verkostoitumista. Olen lyhyessä ajassa päässyt tapaamaan useita mahtavia tyyppejä, joilla riittää visioita ja ajatuksia. Erilaisten näkökulmien kuuleminen on palkitsevaa, ja hauskat juttutuokiot lämmittävät mieltä. Odotan innolla, millaisia kohtaamisia tulevaisuus tuo tullessaan.