Eniten käytettyjä ruudunlukuohjelmia tällä hetkellä Windows tietokoneissa ovat ilmaiseksi ladattava NVDA, ja maksullinen JAWS, jonka voi saada Kelan näkövammaiselle apuvälineeksi myönnettävään tietokoneeseen. Windowsin oma Narrator-ruudunlukija ei ole saavuttanut suurta suosiota näkövammaisten keskuudessa johtuen sen huonommasta käytettävyydestä toisiin ruudunlukijoihin verrattuna.
Applen Voice Over
Vuonna 2005 Mac-tietokoneissa esitelty käyttöjärjestelmään integroitu VoiceOver-ruudunlukuohjelma on yksi monipuolisimmista ruudunlukijoista. Vuosi 2009 oli siinä mielessä merkittävä, kun Apple toi VoiceOverin iPhone puhelimiin. Tätä ennen Symbian-pohjaisiin käyttöjärjestelmiin puhelimissa oli saanut kolmannen osapuolen ruudunlukuohjelman, mikä vaati hieman ylimääräistä työtä, kun lisenssiä joutui erikseen hakemaan ja siirtämään puhelimien välillä. Vanhan ohjelman asentaminen vaati aina ulkopuolista apua.
Tiettävästi ensimmäiset näkövammaiset Suomessa ottivat iPhone-puhelimet käyttöön vuonna 2011 iPhone 4S-mallin myötä. Sen jälkeen iPhone-puhelimet alkoivat yleistymään näkövammaisten keskuudessa. Tänä päivänä iPhone on yleisin ruudunlukijakäyttäjien käyttämä puhelin siksi, että sen käyttöapuominaisuudet ovat yhä edellä muita puhelinvalmistajia.
Voice Over-ruudunlukija löytyy nykyään kaikista Applen laitteista, kuten Applen älykelloista, Apple TV:stä, ja HomePod kaiuttimista. Keväällä 2023 tilanne oli se, että joihinkin muihin älykelloihin sai ruudunlukuohjelman, mutta niiden käytettävyys ei valitettavasti ole samalla tasolla VoiceOverin kanssa. Siksi esimerkiksi sokealla ei ole toistaiseksi mahdollisuutta valita toisen valmistajan älykelloa. Heikkonäköisille vaihtoehtoja on enemmän, kun useat valmistajat mahdollistavat älykelloissaan esimerkiksi tekstin suurentamisen.
Android-laitteiden ruudunlukijat
Googlen Android-käyttöjärjestelmästä löytyy myös käyttöjärjestelmään integroitu ruudunlukija nimeltään TalkBack. Sen käytettävyys kuitenkin on riippuvainen puhelimen valmistajasta, koska eri valmistajilla on lisätty usein oma käyttöliittymä Androidin päälle mikä voi heikentää esteettömyysominaisuuksia. Siksi näkövammaisten on Android puhelimien kohdalla hyvä aina varmistaa esteettömyysominaisuuksien toiminta ennen kuin puhelimen ostaa, ettei tule ikäviä yllätyksiä.
Kun ruudunlukuohjelma on integroitu käyttöjärjestelmään, voi näkövammainen ottaa uuden puhelimen itsenäisesti käyttöön, oli kyse sitten iOS- tai Android-puhelimesta. Eikä siihen vaadita mitään erityisiä IT-taitoja. Myös ruudunlukijoiden käytettävyys vuosien varrella on kehittynyt, vaikka valitettavasti yhä voi käydä niin, että uuden ohjelmistopäivityksen jälkeen ruudunlukuominaisuudet ovat heikentyneet. Tämän vuoksi näkövammaiset eivät ole aina ensimmäisenä asentamassa uusia ohjelmistopäivityksiä, ja usein näkövammaisten vertaistukiryhmissä kysytäänkin kokemuksia toisilta ennen kuin itse asennetaan uusin ohjelmistopäivitys. Windowsin käyttäjät joutuvat puolestaan odottamaan, että ruudunlukuohjelman kehittäjä ehtii päivittämään ruudunlukuohjelman yhteensopivaksi uusimman käyttöjärjestelmäversion kanssa.
Ruudunlukijoiden erot vaikuttavat käyttömukavuuteen
Ruudunlukijoiden toiminnassa on eroja, jotka vaikuttavat ainakin omaan käyttömukavuuteeni. Puheäänissä on eroja esimerkiksi siinä, kuinka ne toistavat konsonantteja, kuten T ja D, N ja M, S ja C tai P ja B. Heikommissa lukijoissa ne kuulostavat liian samanlaisilta. Se korostuu erityisesti vieraskielisissä sanoissa ja siinä, kun käyttää puhetta nopeutettuna. Vieraiden kielien opiskelu tuntuu minusta raskaalta, koska joudun tarkistamaan sanojen kirjoitusasun useita kertoja. Siinä pistenäytöstä voi olla apua. Vasta nyt ruudunlukijakäyttäjillä on parempi mahdollisuus oppia puhekieltä, kun tekstitysten luku on tullut suoratoistopalveluihin. Silloin kuulee puhekielisen sanan ja sanan suomennoksen.
Tietääkseni kaikki näkövammaiset käyttävät nopeutettua puhetta, koska silloin saa infon nopeammin, mikä puolestaan nopeuttaa käyttöä. Korvat tottuvat aika nopeasti siihen mitä käyttää, joten toisista puheäänistä ei välttämättä myöhemmin saa niin hyvin selvää. Itse huomaan tämän erityisesti silloin, kun esittelen ruudunlukijaa sellaisille, jotka eivät itse käytä sitä. Siinä käy sama efekti kuin siinä, jos ihminen hidastaisi puhetta puoleen normaalista, eli lähinnä kuulostaa siltä, että ruudunlukija olisi humalassa. Tavallinen ihmisen puhe ei kuitenkaan kuulosta ruudunlukijakäyttäjälle hitaalta. Se kuulostaa yhtä lailla normaalilta kuin ruudunlukijan maksiminopeus.
Ihmisen ja ruudunlukijan kuunteleminen samaan aikaan on myös hieman haastavaa. Esimerkiksi Teams-puhelussa menee helposti jotain ohi, jos ruudunlukija puhuu samaan aikaan. Jos olen taas samassa tilassa ja toinen puhuu jotain vieressä, se häiritsee vähemmän. Käytän kuitenkin kuulokkeita hälyisissä ympäristöissä, koska se auttaa keskittymään kaikissa tilanteissa.
