Käytön joustavuuden periaate jatkaa siitä, mihin oikeudenmukaisen käytön periaate jää. Siinä missä ensimmäinen periaate liittyy sisällön havaitsemiseen ja tarkastelemiseen, käytön joustavuus laajentaa näkökulmaa käyttäjän aktiiviseen toimintaan.

Käytön mahdollisuus kaikille käyttäjille

Tämä periaate korostaa, että käyttäjällä pitää olla vaihtoehtoja palvelun ja sen toiminnallisuuksien käyttämiseen. Parhaimmassa tapauksessa käyttäjä voisi vieläpä valita useista mahdollisuuksista hänelle sopivimman tavan käyttää toimintoja.

Näkökulma ei rajaudu vain saavutettavuuden kohderyhmiin, vaan peräänkuuluttaa hyvää käyttäjäkokemusta kaikille. Eli kertauksena: Palvelun pitää olla käytettävissä esimerkiksi

  • pelkällä näppäimistöllä
  • puheohjauksella
  • eri syöttölaitteilla.

Minkään palvelussa olevan toiminnon käyttäminen ei saa esimerkiksi vaatia käyttäjältä hienomotorista tarkkuutta. Sellaisia ovat muun muassa toiminnallisuudet, joissa käyttäjän pitää esimerkiksi raahata ja pudottaa elementtejä tarkasti paikasta toiseen.

Sopeutuva ja käyttäjiin mukautuva palvelu

Palvelun tulisi myös sopeutua erilaisten käyttäjien nopeuteen. Esimerkiksi verkkokaupoissa maksuprosesseille määritellään usein aikaraja. Hitaiden käyttäjien tulisi saada halutessaan lisäaikaa tai pystyä pysäyttämään kellotus. Nopeiden käyttäjien taas olisi hyvä päästä ohittamaan turhia tai toistuvia kohtia ja varmistuksia.

Käytön joustavuuteen kuuluu myös ajatus siitä, että palvelu on helppokäyttöinen riippumatta siitä, kumpaa kättä käyttäjä käyttää. Tämä korostuu ehkä enemmän fyysisissä tiloissa ja isoilla palvelunäytöillä.

Esimerkiksi mobiilisovelluksissa voi kuitenkin olla hyvä miettiä, millaisessa tilanteessa käyttäjä käyttää palvelua. Onko jokin painike esimerkiksi liian kaukana, kun käyttäjä käyttää puhelinsovellusta yhdellä kädellä?

Monien älypuhelimien näytöt ovat niin suuria, että peukalolla joutuu kurottelemaan näytön toiseen laitaan. Joissain palveluissa voikin olla perusteltua tehdä toiminto, jolla palvelun ”kätisyyttä” voi vaihtaa.

Käytön joustavuus käytännössä

Periaatteen toteutuminen näkyy käytännössä esimerkiksi näin:

  • Jokainen elementti ja toiminnallisuus on kohdistettavissa ja aktivoitavissa näppäimistöllä.
  • Näppäimistökohdistus on järjestykseltään looginen.
  • Käyttäjä voi liikkua palvelussa pelkällä näppäimistöllä ilman, että jää jumiin.
  • Toiminnallisuudet ovat käytettävissä ruudunlukijoilla, eli käyttäjille annetaan ohjelmallisesti tarpeeksi tietoa toiminnon käyttämiseen.
  • Käyttäjillä on tarpeeksi aikaa lukea ja käyttää sisältöä.
    • käyttäjä voi tarvittaessa saada lisäaikaa toimintojen suorittamiseen.

Vinkit käytännön toteutukseen WCAG:sta

A- ja AA-tasojen kriteerit:

  • 2.1.1 Näppäimistö
  • 2.1.2 Ei näppäimistöansaa
  • 2.1.4 Yhden merkin pikanäppäimet
  • 2.2.1 Säädettävä ajoitus
  • 2.2.2 Tauota, pysäytä, piilota
  • 2.4.1 Ohita lohkot
  • 2.4.2 Sivuotsikot
  • 2.4.3 Kohdistusjärjestys
  • 2.4.4 Linkin tarkoitus (kontekstissa)
  • 2.4.5 Useita tapoja
  • 2.4.6 Otsikot ja nimilaput
  • 2.4.7 Näkyvä kohdistus
  • 2.5.1 Osoitineleet
  • 2.5.2 Osoitinlaitteella tehdyn valinnan peruuttaminen
  • 2.5.3 Nimilappu nimessä
  • 2.5.4 Käyttö liikkeen avulla
  • 2.5.8 Target Size (Minimum) WCAG 2.2

AAA-tason kriteerit:

  • 2.1.3 Näppäimistö (ei poikkeuksia)
  • 2.2.3 Ei ajoitusta
  • 2.2.4 Keskeytykset
  • 2.2.5 Uudelleentunnistautuminen
  • 2.2.6 Aikakatkaisut
  • 2.4.8 Sijainti
  • 2.4.9 Linkin tarkoitus (vain linkistä)
  • 2.4.10 Osioiden otsikot
  • 2.5.5 Kohteen koko tai jopa 2.5.5 Target Size (Enhanced) WCAG 2.2
  • 2.5.6 Rinnakkaiset syötemekanismit