Datan visualisoinnissa itse visualisointi on vain yksi osa kokonaisuudesta. Viime kädessä saavutettava datan visualisointi on hyvää kirjoittamista ja kokonaisuuden hallintaa.
Tekstissä ei ole esimerkkejä, joten se on suunnattu ennemminkin saavutettavuuden parissa työskenteleville henkilöille. Se kuitenkin tarjoaa yleiskuvan, mitä visualisoinnin tukena kannattaa olla.
Tekstissä ei oteta kantaa itse visualisoinnin saavutettavuuteen. Lue lisää visualisoinnin saavutettavuudesta Selko Digitalin edellisestä blogitekstistä.
Tiiviisti
- Selitä tekstissä, mikä visualisoinnin viesti on.
- Kirjoita visualisoinnille alt-teksti, joka kuvailee, mistä on kyse.
- Jos visualisointi on monimutkainen, eikä sitä selitetä tekstissä, kirjoita sille kuvaselostus.
- Tarjoa visualisoinnissa esitetty tieto myös taulukkomuodossa. Noudata saavutettavuusohjeita.
Miten kirjoitetaan hyvä tekstivastine datan visualisoinnille?
Datan visualisoinnin tekstivastineelle on viisi toisiaan täydentävää vaihtoehtoa. Harvoin mikään näistä muodostaa yksin hyvää tekstivastinetta:
- kuvateksti
- alt-teksti
- selittäminen tekstissä
- kuvaselostus
- data taulukkomuodossa.
Kuvateksti
Kuvateksti on yleensä visualisoinnin otsikko. Siinä on monesti myös lyhyt yleiskuvaus tai tärkeimmät huomiot visualisoinnista. Joissain tapauksissa näkee, että kuvateksti ei liity millään tavalla visualisointiin, mikä ei ole hyvä!
Alt-teksti
Tunnetuin tekstivastine tai vaihtoehtoinen teksti on varmastikin alt-teksti, joka annetaan kuvalle nettisivuilla HTML-koodin avulla. Sen heikkous on, että alt-tekstiin ei voi kirjoittaa rakennetta, esimerkiksi HTML-otsikoita tai -taulukoita. Se on siis hyvin yksinkertainen tekstityyppi ja siksi onkin suositeltu, että se pidetään napakkana. Se ei myöskään ole näkyvillä muille kuin apuvälineiden käyttäjille, vaikka siitä voisi olla hyötyä muillekin. Se siis parantaa myös kognitiivista saavutettavuutta.
Monesti datan visualisoinnit kuitenkin ovat monimutkaisempia ja ne yrittävät kertoa monta erilaista asiaa tietystä ilmiöstä. Tämän vuoksi pelkkä alt-teksti ei riitä kuvaamaan koko asiaa. Tähän on kaksi ratkaisua:
- Visualisointi selitetään tekstissä.
- Visualisoinnille tehdään kuvaselostus.
Selitetty tekstissä
Visualisoinnin lisäämiselle on yleensä jokin syy. Visualisoinnin tulkintaa ei pitäisi jättää lukijan varaan, koska ei voida esimerkiksi tietää, onko lukija aiheen asiantuntija vai ei. Todennäköisemmin tulisi olettaa, että ei. Sen vuoksi visualisoinnin sisällyttäminen pitäisi selittää tekstissä ja kertoa, mitä tulkintoja visualisoinnista voidaan tehdä. Asiantunteva lukija voi tulkita visualisointia itse.
Kuvaselostus
Entä jos asiantunteva lukija ei voikaan käyttää pelkkää kuvaa tulkintaansa? Hänellä voi olla esimerkiksi näkövamma. On tällaisen lukijan arvostamista, että visualisoinnille on myös kuvaselostus (englanniksi long description).
Toisin kuin alt-tekstissä, niin kuvaselostuksessa voi käyttää erilaisia rakenteita, kuten otsikoita, taulukoita ja listoja – aivan kuten normaalissa tekstissä.
Miksi kuvaselostus pitäisi kirjoittaa, jos asia on selitetty tekstissä? Vastaus on, että yleensä visualisointia ei kuitenkaan selitetä kokonaan tekstissä. Kuvaselostuksessa kerrotaan
- millainen visualisointi on kyseessä: palkkikaavio, ympyräkaavio ja niin edelleen
- mitkä ovat akselien vaihteluvälit
- mitä nimilappuja ja värejä tai muotoja käytetään asioiden merkitsemisessä.
Lopulta kuvaselostuksessa voi pyrkiä kertoa mahdollisimman objektiivisesti, mitä visualisoinnissa on. Tulkinnat ja muun kontekstin voi hyvin jättää tekstin puolelle.
Tarjoa data taulukkomuodossa
Koska datan visualisoimisen tavat eivät monesti ole saavutettavia kuvina, niin viime kädessä saman tiedon voi tarjota raakadatan muodossa ja taulukossa. Näin kiinnostunut lukija voi käsitellä dataa itselleen sopivalla tavalla.
Datan voi tarjota yksinkertaisessa HTML-taulukossa tai ladattavan taulukkomuotoisena tiedostona, jolloin sitä voi vielä paremmin käsitellä vapaavalintaisessa ohjelmassa. Molemmissa tapauksissa on tärkeää huolehtia taulukon saavutettavuudesta.
Huomaa, että tämä tapa ei tosiaankaan sovellu yksinään! Viime kädessä mieti aina, että mikä potentiaalinen yleisösi on.
Yhteispeli
Korostan, että mitkään näistä vaihtoehdoista eivät täysin korvaa toisiaan. Kuvateksti on hyvä tapa esitellä visualisointi. Se on myös saatavilla kaikille.
Alt-teksti on olennainen tapa kertoa, että apuvälineiden käyttäjät on huomioitu. Sen voi jättää pois, jos kuvateksti ja kuvaselostus selittävät kuvan. Muista käyttää tyhjää alt=”” -attribuuttia.
Kuvaselostus on keino kertoa visualisoinnista henkilölle, joka ei saa kuvasta kaikkea informaatiota. Se on myös jotain, mitä en näe tarpeeksi hyödynnettävän.
Data taulukkomuodossa arvostaa asiantuntevaa ja omia välineitään käyttävää lukijaa. Se ei riitä yksinään tekemään visualisoinnista saavutettavaa.
Kehittyvä ala
Saavutettava datan visualisointi on vahvasti kehittyvä ala. Visualisoinneissa ei tarpeeksi kiinnitetä huomiota siihen, miten ne voisivat olla vuorovaikutteisempia apuvälineiden käyttäjille. Esimerkiksi, miten ruudunlukijalla voisi mennä kaavion ’sisään’ ja kuunnella tai lukea pisteäytöltä yksittäisiä datapisteitä. Ne eivät myöskään tue kosketus- tai puheohjausta.
Jos tämä kiinnostaa, niin lue ensin tutkimusartikkeli Elavsky, F., Bennett, C. ja Moritz, D. (2022). ”How accessible is my visualization? Evaluating visualization accessibility with Chartability.”
Ehkäpä kirjoitan siitä myöhemmin lisää!
Kirjoittaja: Sami Määttä
Hän työskentelee Saavutettavuuskirjasto Celiassa saavutettavan matematiikan ja saavutettavien sähkökirjojen parissa. Hän on koulutukseltaan matematiikan opettaja.
