Esteettömyysdirektiivi on tullut voimaan 17.4.2019 ja siihen liittyvä laki astui voimaan Suomessa 1.2.2023. Tässä tekstissä tutustutaan direktiiviin yleisellä tasolla ja muodostetaan kuva siitä, mihin kaikkeen muuttuva lainsäädäntö vaikuttaa.

Esteettömyysdirektiivin tavoitteena on lisätä tuotteiden ja palvelujen saatavuutta EU:ssa ja siten lisätä yhteiskunnan osallistavuutta. Perustietoja esteettömyysdirektiivistä löytyy aiemmasta blogitekstistämme. 

Nimi esteettömyysdirektiivi voi olla kuitenkin hieman harhaanjohtava, sillä direktiivin sisältö liittyy paljon saavutettavuuteen. Direktiivin myötä raja fyysisen maailman esteettömyyden ja saavutettavuuden välillä pienenee, mutta suurimmat vaikutukset tulevat digitaalisiin palveluihin.

Esteettömyysdirektiiviin liittyvää lainsäädäntöä aletaan soveltamaan 28.6.2025. Sen jälkeen lähes kaikkien uusien direktiiviä koskevien palveluiden tulee olla direktiivin vaatimusten mukaisia. Vuosi 2025 voi tuntua kaukaiselta, mutta asiaan kannattaa varautua jo nyt, mikäli suunnittelee päivityksiä tai uudistuksia direktiiviä koskeviin palveluihin.

 

Mitä tuotteita ja palveluita direktiivi koskee?

Esteettömyysdirektiivi koskee esimerkiksi seuraavia tuotteita ja palveluita:

  • Kuluttajakäyttöisiä tietokoneiden käyttöjärjestelmiä
  • Maksupäätteitä
  • Pankkiautomaatteja
  • Lippuautomaatteja
  • Lähtöselvitysautomaatteja
  • Älypuhelimia
  • Interaktiivisia itsepalvelupäätteitä, jotka eivät ole kulkuneuvojen kiinteitä osia
  • Sähköisiä lukulaitteita
  • Pankkipalveluita
  • Tietoliikenne- ja viestintäpalveluita
  • Verkkokauppoja
  • Hätänumeroon (112) soittamista
  • Rakennettua ympäristöä
  • Julkisia hankintoja

Lisäksi edellä mainittujen tuotteiden valmistajien on laadittava tekniset asiakirjat asianmukaisesti ja suoritettava vahvistettu vaatimuksenmukaisuuden arviointi. Tuotteiden ja palveluiden tulee siis olla lain vaatimusten mukaisia sekä kyetä todistamaan se tarvittaessa kuluttajille ja viranomaisille.

Laki ei kuitenkaan koske yrityksiä

  • joiden palveluksessa on alle 10 työntekijää
  • joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa
  • tai joiden vuosittainen taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa.

Suuri muutos verkkokaupoille

Suurin vaikutus direktiivillä tulee varmasti olemaan verkkokauppoihin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että direktiivin myötä verkkokauppojen tulee olla saavutettavia digipalvelulain vaatimusten mukaisesti. Suomessa lainsäädäntö vaatii tällä hetkellä viranomaisilta ja useilta julkisilta toimijoilta WCAG 2.1 -kriteeristön A- sekä AA-tasojen täyttämistä verkkosivustoilla.

Esteettömyysdirektiivi ja digipalvelulaki liittyvät siis toisiinsa, sillä esteettömyysdirektiivin vaatimukset ovat osittain samoja kuin digipalvelulaissa. Myös yksityinen sektori asettuu osittain vaatimusten alaiseksi, mikä vaatii toimijoilta aikaa ja resursseja.

Miten ja milloin aloittaa?

Direktiivin taustat ja perusteet ovat jalot ja yhdenvertaisuutta edistävät, ja tästä näkökulmasta direktiivi on hieno asia. Uudet vaatimukset aiheuttavat kuitenkin kustannuksia ja suuria muutoksia. Näiden kohtaaminen voi tuntua haastavalta, varsinkin jos miettii koko urakkaa yhdellä kerralla. Kokonaisuus kannattaa pilkkoa pienempiin osiin, jolloin kustannukset ja työtaakat pysyvät hallinnassa. Ja jo ennen direktiivin soveltamista voi tehdä toimia, jotka edistävät asiaa pitkällä tähtäimellä.

Ensimmäinen askel on kartoittaa palvelun nykytilanne. Digitaalisen palvelun kohdalla sen voi tehdä esimerkiksi saavutettavuusauditoinnilla. Auditointi antaa hyvät lähtötiedot siitä, millä tasolla palvelun saavutettavuus on. Kun lainsäädännön yksityiskohdat varmistuvat, voi lain vaatimuksia verrata suoraan auditoinnin tuloksiin. Sen perusteella on helppo listata tehtäviä muutoksia ja jaotella projekti osiin. Kun kehityskohtiin tartutaan osissa, jakautuu budjetti tasaisemmin kuin kertarysäyksellä toteutettuna.

Uusia palveluita hankkiessa direktiivi kannattaa huomioida jo nyt, mielellään kilpailutusvaiheessa. Direktiivin ja lain noudattamista voi ja tulee vaatia palveluntarjoajalta kilpailutuksessa, mutta lopullinen vastuu on aina palvelun omistajalla. Myös omaa henkilöstöä voi kouluttaa aiheeseen myös hyvissä ajoin etukäteen. Digitaalisten palveluiden saavutettavuus ei ole kertaluontoinen juttu, vaan vaatii osaamista ja ylläpitoa monilla eri tasoilla.

Varaudu direktiivin tuloon jo nyt ja pohdi oman palvelusi saavutettavuutta. Konsultti on kaveri myös tässä asiassa, jos omat resurssit eivät riitä. Ota yhteyttä, niin laitetaan prosessi käyntiin yhdessä!

Lähteet