Selkokieli ja selkeä kieli on bränditeko

Selkokieli on oma suomen kielen muotonsa, joka on yleiskieltä luettavampaa ja ymmärrettävämpää. Se on tarkoitettu kielellisesti haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille, joille yleiskieli on liian vaikeaa. Selkokieltä kirjoitetaan tarkkojen ohjeiden mukaisesti, jossa tekstin selkeyteen vaikutetaan sen kaikilla ei tasoilla.

Selkeä yleiskieli taas on normaalia kirjakieltä, jossa asioita ilmaistaan ytimekkäästi, johdonmukaisesti ja arkisin sanoin. Sekin tähtää ymmärrettävyyteen, mutta lopullinen kieliasu ei täytä selkokielen kriteerejä. Selkeän yleiskielen kirjoittaminen on siis vapaampaa ja antaa enemmän varaa soveltamiseen.

Selkokeskuksen vuoden 2025 tarvearvion (PDF) mukaan selkokieltä tarvitsee Suomessa noin 632 000–812 000 ihmistä eli noin 11–14 % väestöstä. Saman arvion mukaan selkokieltä suositellaan käytettävän aina silloin, kun

• asia koskee koko väestöä
• asia koskee erityisesti selkokieltä tarvitsevia ihmisiä
• tieto on saatavilla vain digitaalisessa muodossa.

Selkokielen käyttöä kannattaa arvioida tarkasti, koska se on kohderyhmäsidonnaista.

Selkeyden arvioiminen voi olla haastavaa, koska ymmärrettävyys on yksilöllinen kokemus. On kuitenkin selkeitä lainalaisuuksia, joiden avulla kielen selkeyttä voidaan arvioida. Jotkin kielen rakenteet vain ovat yksinkertaisesti helpompia kuin toiset.

Selkokielen ohjeita tai mittareita voi käyttää tekstin selkeyden arvioimiseen, vaikka arvioitava teksti ei olisikaan selkokieltä. Kun ymmärrät, mistä kaikista helpoin kieli muodostuu, opit samalla, mitkä ilmaisutavat ovat haastavia. Silloin pystyt paremmin arvioimaan tekstin selkeyttä objektiivisesti.

Tutustu siis selkokieleen ja kokeile arvioida tekstiä esimerkiksi selkokielen mittarin (PDF) avulla.

Kyllä, Selko Digital tarjoaa myös selkokielisyyden tai selkeyden ”auditointia” eli arviointia. Se voidaan tehdä nimenomaan selkokielen näkökulmasta, mutta yleisempää on tarkastella palvelun selkeyttä kokonaisuutena selkeän yleiskielen näkökulmasta.

Arvioinnissa tarkastelemme sekä tekstin selkeyttä että sisällön suhdetta käyttöliittymään ja informaatiorakenteeseen. Palvelun selkeys riippuu kokonaisuudesta, eli pelkästään selkeä teksti ei takaa vielä ymmärrettävää lopputulosta. Voit pyytää tarjouksen selkeyden arvioinnista yhteydenottolomakkeella.

Selkeät sisällöt varmistavat, että mahdollisimman moni ymmärtää, mitä tarkoitat. Se lisää luottamusta, lisää palvelun käyttäjien itsenäisyyttä ja voi vähentää turhautumisen tunteita.

Parhaassa tapauksessa selkeys voi poistaa niin sanottua häiriökysyntää eli toimijaa kuormittavia turhia yhteydenottoja tilanteissa, joissa asia olisi voitu hoitaa verkossa. Se on erityisen tärkeää esimerkiksi terveydenhuollossa. Parasta selkeydessä on kuitenkin, että siitä ei ole haittaa kenellekään!

Tekstin mukauttaminen selkokielelle tai selkeälle yleiskielelle etenee yleensä näin:

1. Järjestämme aloitustapaamisen ja sovimme selkeytyksen käytännön asioista.
2. Asiantuntijamme mukauttaa ensimmäisen version sisällöstä.
   • Hän ei tutustu sisältöihin etukäteen enempää kuin on pakollista.
   • Hyötynä on se, ettei hän tunne asiasisältöä kovin hyvin ja pystyy samastumaan asiakkaisiinne paremmin.
3. Saatte mukautetut sisällöt kommentoitavaksi.
4. Asiantuntijamme korjaa sisällöt tarvittaessa kommenttien jälkeen.
5. Haemme tekstille selkotunnuksen, jos teksti on selkokieltä ja haluatte sille tunnuksen.
6. Saatte valmiin tekstin (ja tiedon selkotunnuksen myöntämisestä) käyttöönne.

Selkokieltä ei vaadita miltään toimijalta laissa. Ymmärrettävyyttä vaaditaan esimerkiksi julkisilta toimijoilta kyllä, mutta vain otsikkotasolla.

Esimerkiksi saavutettavuusdirektiivissä todetaan, että palveluiden tulee olla ymmärrettäviä kaikille henkilöille. Tarkempia määritelmiä tekstin ymmärrettävyydelle ei kuitenkaan anneta tekstin näkökulmasta. Ymmärrettävän kielen taso ja toteutustapa jää käytännössä toimijan itsensä ratkaistavaksi.

Toisaalta esimerkiksi rahoitus- ja pankkipalveluille on annettu lisävaatimus ymmärrettävyydestä niin, että käytetyn kielen vaikeusaste on enintään Euroopan neuvoston kieliä koskevan yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen B2-taso. Se on esimerkiksi lukion englannin A-kielen päättövaiheen tavoitetaso.

Todettakoon kuitenkin, että B2-taso on jo aika edistynyt kielen taso ja sisällön olisi monissa tilanteissa perusteltua olla sitä helpompaa.

Selkeytysprojektit ovat yleensä tarkasti räätälöityjä asiakkaan tilanteen ja tarpeen mukaan. Voimme tukea esimerkiksi kielen selkeyden tason linjauksissa ja selkeytystyön organisoinnissa, mutta yhtä lailla työskennellä varsinaisen selkeytystyön kanssa. Teemme arvioita palvelujen selkeydestä ja selkeytämme niitä asiantuntijatyönä.

Selkeytämme niin verkkosivujen sisältöjä kuin rakenteita. Olemme mukauttaneet esimerkiksi hyvinvointialueiden sisältöjä selkokielelle tai selkeälle yleiskielelle sekä kouluttaneet toimijoita selkeään sisällöntuotantoon. Myös käyttäjätestauksissa työstämme usein sisältöjen selkeyttä.